1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Valtio maksaa nyt turvapaikanhakijoille, jotta nämä palaisivat kotiinsa

Uuden lakiasetuksen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet voivat jatkossa hakea valtiolta rahaa, jos he palaavat kotimaihinsa vapaaehtoisesti. Avustuksen koko riippuu muun muassa lähtömaan kehitysasteesta Esimerkiksi afganistanilaiselle voidaan maksaa vapaaehtoisesta paluusta tonni.

Punavuoren vastaanottokeskus Helsingissä. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Sisäministeriön asetus (siirryt toiseen palveluun) vapaaehtoisen paluun avustuksesta tuli voimaan 6.7.2015. Sen mukaan kielteisen turvapaikkapäätöksen Maahanmuuttovirastolta saanut tai turvapaikkahakemuksensa peruuttanut henkilö voi hakea valtiolta avustusta, jotta palaaminen kotimaahan olisi helpompaa.

Aiemmin vapaaehtoisen paluun kustannukset jakoivat Suomessa maahanmuuttovirasto ja Euroopan paluurahasto. IOM on toiminut prosessien hanketoteuttajana. Jatkossa kaiken maksaa Suomen valtio.

Avustus myönnetään joko käteisenä rahana tai hyödykkeinä taikka molempina. Osa rahasta annetaan vapaaehtoiselle palaajalle juuri ennen lähtöä ja loput sitten, kun henkilö on palannut lähtömaahansa.

Tonni irakilaiselle, pari sataa albanialaiselle

Avustuksen suuruus vaihtelee sadasta eurosta tuhanteen euroon. Maat on jaettu neljään eri ryhmään, ja ryhmäjaon pohjana on käytetty OECDn määritelmää maiden kehitysasteesta. Esimerkiksi afganistanilainen, irakilainen ja somali kuuluvat Maahanmuuttoviraston määrittelemään A-ryhmään ja voivat saada avustusta tuhat euroa.

Avustukseen voi saada korotusta, jos hakija on esimerkiksi ollut ihmiskaupan uhri.

Avustuksen lisäksi valtio korvaa palaajan lentoliput, matkustusasiakirjat ja muut kulut. Tällä hetkellä vapaaehtoisen paluun järjestää Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, mutta järjestäjätaho on tarkoitus kilpailuttaa vuodenvaihteessa.

Suomen kannalta "edullisempi ratkaisu"

Asetuksen tarkoituksena on jouduttaa kotiinpaluuta niillä, joilla se tuottaa taloudellisia ongelmia, tai joita ei saada poistettua Suomesta väkisin. Poliisi voi tarvittaessa passittaa henkilön lentokoneeseen pakolla, mutta aina tämäkään ei ole vaihtoehto.

– On esimerkiksi maita, jotka eivät ota vastaan muita kuin ne, jotka tulevat vapaaehtoisesti. Esimerkiksi Irakin kansalaiset saavat lähetystöstään paluuasiakirjan vain, jos itse sitä hakevat, sanoo lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäministeriöstä.

Kantolan mukaan lähtökohta on kuitenkin se, että kaikki palaisivat vapaaehtoisesti.

– Ainahan se vapaaehtoinen paluu on inhimillisempi ratkaisu kuin että poliisi vie.

Toinen peruste uudelle avustusjärjestelmälle on raha. Henkilöiden ylläpito vastaanottokeskuksissa tai palauttaminen väkisin on kallista.

– On yhteiskunnan kannalta edullisempi vaihtoehto, että ostetaan vain matkaliput ja annetaan avustusta. Verrattuna siihen, että poliisi tekee sen työn ja kaksi saattajaa lähtee mukaan, Kantola sanoo.

Vapaaehtoinenpaluu.fi-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) Suomesta palasi vapaaehtoisesti 318 henkilöä vuonna 2014. Heistä 75 oli irakilaisia, 37 venäläisiä ja 37 ukrainalaisia. Hakemuksia vapaaehtoisen paluun tuelle tehtiin samana aikana 410.

_Korjaus 10.8. klo 19.43: Korjattu väite, että IOM olisi toiminut vapaaehtoisen paluun rahoittajana. IOM on toiminut ainoastaan hanketoteuttajana.
_
Korjaus 11.8. klo 16:10: Aiemmin jutussa puhuttiin virheellisesti lakiasetuksesta, vaikka kyseessä on sisäministeriön asetus. Uuden käytännön mahdollistanut lakimuutos tuli voimaan 1.7.2015.