1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Volvo-Markkasen pako, Ilmari Kiannon kirjeet ja punavankien ahtaus – Mikkelin vankilalla hurja historia

Suomen historian vaiheet näkyvät vuonna 1843 perustetun vankilan menneisyydessä. Nykyisellään vankila on yksi moderneimmista.

Volvo-Markkasena tunnettu Martin Edholm, Mikkelin vankila 1950-luvun lopulla ja apulaisjohtaja Arto Räsänen. Kuva: Yle

Mikkelin vankilan muurit kohoavat keskellä ydinkeskustaa kerrostalojen ympäröimänä. Jyhkeä rakennus rakennettiin vuonna 1843 kolmikerroksiseksi, 120-paikkaiseksi vankilaksi.

– Minun ymmärryksen mukaan kaupungin keskusta oli tuolloin kivisakastin kohdalla ja tämä on ollut kaupungin ulkopuolella, Mikkelin vankilan apulaisjohtaja Arto Räsänen.

Vanhassa vankilassa on rakennusmassaa nykymittapuulla runsaasti.

– Nykyään vastaavalla määrällä rakennusmateriaalia tekisi kolme samanlaista laitosta.

Vanhat punaiset tiilet on poltettu vankilan pihamaalla ja ne ovat kovia kuin kivi.

– Tiilenpolttomasuuni oli tässä pihalla ja olisiko savi tähän suotu Savilahdelta. Tuskin sitä kovin kaukaa on kärrätty, Räsänen pohtii.

Laajennus 1800-luvun loppupuolella

Vuonna 1887 vankilan ullakolla syttyi mittava tulipalo, jossa yksi vanki menehtyi. Tuolloin käynnissä oli jo laajennuksen suunnittelu, sillä vankitilat kävivät ahtaaksi.

Vankilaa laajennettiin ja siitä muodostui ristinmallinen vuosien 1888 - 1890 aikana. Samalla paikkaluku yllättäen laski 110 vankipaikkaan.

– Ehkä siinä samalla tehtiin enemmän tiloja henkilökunnalle ja palkattiin henkilöitä enemmän töihin, apulaisjohtaja Arto Räsänen arvelee.

Pommien pelossa

Mikkelin vankila oli tupaten täynnä kansalaissodan päättymisen jälkeen vuonna 1918. Muun muassa punavankeja ja vankeja yleensä oli enimmillään 215 muurien sisällä muutaman kuukauden ajan.

Mikkelin vankilan pihalta löytynyt palopommin pyrstö. Kuva: Timo Ikonen / Yle

– Vankilaa kuitenkin kehitettiin tuolloinkin. Tänne tuli esimerkiksi sähköt, Räsänen tietää.

Reilut kymmenen vuotta (1919 - 1932) Suomessa voimassa ollut kieltolaki toi myös asiakkaita Mikkelin laitokseen. Pian sen jälkeen vankilassa jännitettiin päämajakaupungin pommitusten keskellä talvi- ja jatkosodan aikaan.

– Meillä on muistona laitoksen eteläpuolelta löytynyt palopommin pyrstö. Kyllä siellä muurejakin särkyi.

Kianto tutkintavankeudessa - Markkanen livohkaan

Kansalaiskuvauksistaan tunnettu kirjailija Ilmari Kianto istui maanpetoksen yrityksestä vankeustuomiotaan Mikkelissä sota-aikaan. Kianto oli tutkintavankeudessa kolmen kuukauden ajan.

– Kova kirjeidenlaatija aiheutti paljon päänvaivaa silloiselle johtaja Lehtiselle. Kirjesensuuri oli armoton. Kianto toivoi kovasti sikareita, mutta niitä ei tullut, apulaisjohtaja Arto Räsänen sanoo.

Presidentti Kyösti Kallio armahti Kiannon ja myöhemmin koko tuomio julistettiin virheelliseksi.

1970-luvun lopulla Mikkelin vankilasta myös karattiin, kun Volvo-Markkanen pääsi muurin yli. Nykyinen apulaisjohtaja ei muistele karkaamista lämmöllä.

– Tarinat jäävät elämään, mutta itse koen sen aina häpeätahrana. Minun vankilasta ei vangit karkaa, Räsänen pamauttaa.

Sama paikka - useita osoitteita

Vaikkakin laitos on seisonut samoilla sijoillaan reilut 170 vuotta, on sen osoite muuttunut usein. Alunperin käyntiosoite oli Aleksanterinkadulla (nyk. Maaherrankatu). 1890 käyntiosoite pyörähti Linnankadun puolelle ja 2010-luvulla sisään tullaan etelän suunnasta Päiviönkadulta.

Viimeisimpien remonttien jälkeen eteen tulee uusi kulttuuri, kun tutkintavankien lisäksi Mikkeliin tulee myös paljon vankeusvankeja.

– Kyllä se työtä tuo lisää varsinkin heille, jotka pyörittelevät papereita, Räsänen sanoo.

Ulkokuori voi näyttää vanhalta, mutta sisällä Mikkelin vankilassa sykkii uusin tekniikka. Tulevaisuus on silti epävarma.

– Kyllä näillä poliittisilla ratkaisuilla on äärimmäisen vaikea ryhtyä ennustajaksi. Luottamus on kuitenkin Mikkelin vankilan osalta se, että ei tätä nyt ainakaan lähimpään kymmeneen vuoteen lakkautettaisi, apulaisjohtaja Arto Räsänen päättää.