Hyppää sisältöön

Poliitikot aikoivat venyttää lasten koulumatkoja entisestään – kuntalaiset nousivat vastarintaan

Asukkaat nousivat voimalla vastustamaan oman kunnan poliittisten päättäjien suunnitelmia lakkauttaa nippu kyläkouluja Lounais-Hämeessä Tammelassa. Äidit ja isät pelkäävät, että koulumatkat pidentyvät entisestään. Lapset joutuisivat pimeille tielle varhain aamusta ja raskaat päivät veisivät voimat.

Teurolainen Outi Alhainen (keskellä) luovutti yli 2000 ihmisen allekirjoittaman adressin Tammelan kunnanhallituksen puheenjohtajalle Harri Kaunistolle (vasemmalla). Kuva: Eeva Hannula / Yle

Joukko kuntapäättäjiä haluaisi lakkauttaa Tammelassa useita kyläkouluja.

Teuron kylällä kerättiin kuitenkin lyhyessä ajassa adressi sikäläisen kyläkoulun lakkauttamista vastaan. Nimiä kertyi yli 2000.

Teurolaisten kapinaan näytti liittyvän kuntalaisia yli kylärajojen. Allekirjoittajien mielestä kyläkoulu on tärkeä, eikä syrjäkylien lapsia ole syytä laittaa pitkien bussimatkojen päähän muihin kouluihin.

Kyläkoulut kiinni, jotta opetuksessa ei tarvitsisi säästää

Meteli alkoi keskellä kesää kun julkisuuteen tuli valtuustoaloite, jossa vaadittiin usean Tammelan kyläkoulun lakkauttamista.

Aloitteen takana oli kokoomuksen, sosiaalidemokraattisen puolueen, perussuomalaisten, vihreiden, vasemmistoliiton ja kristillisten valtuustoryhmät.

Siinä tulee äkkiä toista tuntia pelkästään autossa istumista

Petri Nuutinen

– Meillä Tammelassa kouluverkkoasiassa on vatuloitu jo kymmeniä vuosia eli aivan liian kauan. Nyt on vatulointi lopettava ja kunnanhallituksen on määrättävä kunnanjohtaja yhdessä uuden sivistystoimenjohtajan kanssa tekemään pikaisesti jotain sille, ettei meidän tarvitse säästää opetuksesta, eikä siten ottaa pois lapsilta, vaan säästetään turhista seinistä, aloitteessa kirjoitettiin.

Poliittiset ryhmät vaativat syrjäisen Teuron koulun lakkauttamista jo tästä syksystä, mieluummin heti syyslomaan mennessä.

Niin ikään syrjässä olevan Letkun koulun olisi aloitteen tekijöiden mielestä pantava ovet säppiin ensi vuonna ja seuraavaksi pitäisi syynätä etäällä olevan Portaan koulun kohtaloa.

Lähikoulu onkin koko kunnan asia

Tammela on laaja maaseutupitäjä Lounais-Hämeessä, jossa kylillä asuvien lasten koulumatkat pitkiä jo nyt. Mikäli kolme koulua olisi lakkautettu, olisivat matkat entisestään pidentyneet.

Kylillä asuvat suivaantuivat valtuustoaloitteesta. Tammelan Teurolla adressiin saatiin nopeasti reilusti yli 2000 nimeä.

– Nimien määrä yllätti! Itse ajattelin, että jos tuhat nimeä löytyy, niin se on todella mahtava saavutus. Suuri määrä kertoo siitä, että ihmiset ymmärtävät, että lähikoulut ovat tärkeä asia. Lähikoulu ei ole pelkästään lähialueen asia, vaan selkeästi koko kunnan asia. Ihmiset ymmärtävät se, ettei pieniä lapsia voi kuljettaa tuntitolkulla päivässä koulumatkojen takia, sanoo Outi Alhainen Teurolta. 

– Teuron lähikoulu on rakennuksena hyväkuntoinen, siellä on pätevät opettajat, nykyaikaisen opetussuunnitelman mukainen opetus, piha on laitettu kuntoon isolla rahalla jokunen vuosi sitten, Teuron koulun oppilasennuste on nouseva, Alhainen luettelee.

– Kun koulukyydit kiertävät ympäri kyliä ja hakevat lapsia, niin siinä tulee äkkiä toista tuntia pelkästään autossa istumista. Jos kylässä ei ole koulua, niin kyllä kyläkin on aika hiljainen hetken päästä, pelkää letkulainen Petri Nuutinen.

Kunnassa tehdään kouluverkkoselvitys

Maaseudulla asuvan lapsen vanhemmat tietävät, mitä lapsen arki pitkien koulumatkojen takia on.

Lapsi on herätettävä aamupalalle hyvin aikaisin, saatava vaatteisiin ja tallustamaan syksyn ja talven pimeillä metsätielle ja sitä kautta bussipysäkille kouluautoa odottamaan.

Koululla lapsi saattaa joutua odottamaan kunnan koulukyyditysjärjestelyjen takia hyvinkin pitkiä aikoja koulutuntien alkamista. Ja matkat ovat edessä taas iltapäivällä. Illalla lapsi todennäköisesti on niin väsynyt, että könöttää apeana sohvannurkassa ja odottaa taas seuraavaa kivuliasta aamua.  

– Me emme voi hoitaa asioita niin törkeän huonosti, että meidän lapsemme ovat tuntikausia busseissa taittamassa koulumatkaa. Se aika on kaikki poissa yhdessä tekemisestä, harrastuksista, liikunnasta, kaikesta, mikä auttaa lapsia hyvään elämään.  Hyvään mielenterveyteen, terveyteen, kaikkeen, uskoo Outi Alhainen.

– Maaseudulla on se ongelma, ettei meillä ole katuvaloja. Meillä osa lapsista lähtee jo nyt ennen seitsemää taittamaan koulumatkaa. on 7-12 -vuotiaille kovin kolkkoa mennä pimeätä metsätietä pitkin niin aikaisin.

Osa lapsista lähtee jo nyt ennen seitsemää taittamaan koulumatkaa

Outi Alhainen

– Pitkät matkat eivät ole lapsille hyväksi. Yläasteikäiselle esimerkiksi koulumatkaan kuluva aika on yhteen suuntaan jo lähemmäs puolitoista tuntia. Kuulostaa hirveältä, että koko ikänsä joutuu taittamaan pitkiä matkoja, sanoo Petri Nuutinen.

Kun koulujen säilymisen puolesta kerätty adressi luovutettiin Tammelan kunnanhallitukselle, se sai aikaan sen, että kunnanhallitus päätti teettää kunnassa kouluverkkoselvityksen.

Tämä merkitsee sitä, ettei ainakaan äkillisiä suunnitelmia kyläkoulujen lakkauttamisesta ryhdytä nuijimaan. Toisaalta teurolaiset ovat myös jo ryhtyneet kampanjoimaan oman kyläkoulunsa puolesta voimalla.

He ovat kesän aikana suunnitelleet liikuntahallin, jonka tammelalaiset järjestöt ja yhdistykset aikovat rakentaa talkoilla. Rakentamisen ehtona on kuitenkin se, että kunta säilyttää Teuron kyläkoulun.