Rattiraivo pysyy usein autossa: "Siellä syyllistetään, etsitään hirveästi virheitä toisesta"

Hermot voivat mennä nopeastikin, jos autoilijalla on taipumus provosoitua liikenteessä. Kuskin pitäisi pysyä rauhallisena, tai raivostumiset pitäisi ainakin jättää oman auton sisälle.

Kotimaa
Henkilöauton kuljettaja näyttää nyrkkiä tiellä kulkevalle.
Henrietta Hassinen / Yle

Hitaasti edessä ajava tai hurjia ohituksia tekevä autoilija saa pinnan kiristymään liikenteessä. Rattiraivo ei Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtosen mukaan ole kovinkaan yleistä Suomessa. Tai ainakaan sitä ei kovin usein viedä auton ulkopuolelle.

– Minun ymmärtääkseni rattiraivo on Suomessa melko harvinaista. Usein rattiraivotapaukset liittyvät jollakin tavalla joko liikenteessä turhautumiseen tai provosoitumiseen.

– On todennäköistä, että raivo ja erilaiset ilmaisut jäävät korin sisäpuolelle kanssakulkijoiden ääneen manaamisen tasolle.

Ruuhka ja varsinkin ennakoimattomat häiriöt liikenteen sujuvuudessa voivat myös turhauttaa liikenteessä. Provosoituminen toisten tekemiin virheisiin liikenteessä sen sijaan vaikuttaa varmasti omaan ajamiseen.

– Toisilla on parempi itsehillintä ja he pystyvät ottamaan tilanteen kylmän rauhallisesti, omaan ajamiseen keskittyen. Toisilla taas kiehahtaa ja sitten saatetaan tehdä jotakin harkitsematonta. Siitä voi koitua riskitilanteita, Valtonen sanoo.

Poliisi: Huono käytös ei ole laitonta

Poliisi tunnistaa useitakin rattiraivon ilmentymiä. Takana liikkuva pyrkii kiinni puskuriin, tekee vaarallisia ohituksia, näyttää käsimerkkejä tai jää nopean ohituksen jälkeen ajamaan mieltään osoittaen hitaasti toisen eteen.

Oulun poliisin valvonta- ja hälytysyksikön johtaja Arto Autio harmittelee, ettei liikenteessä huonoa käyttäytymistä oikein voida valvoa. Eikä huono käyttäytyminen ole käytännössä edes laitonta.

– Tai voihan sitä valvoa. Ylinopeuksissa esimerkiksi. Joskus on käynyt niinkin, että liikenteessä on suututtu ja pysähdytty, jonka seurauksena on tullut käsirysy, Autio kertoo.

– Huono käytös on laitonta vasta sitten, kun se ilmenee esimerkiksi sitten ylinopeutena.

Liikenteessä on poliisin mukaan tunnistettavissa itsekkyyttä. Aggressiota Autio pitää kuitenkin liian vahvana ilmaisuna ja puhuu mieluummin huonosta liikennekäyttäytymisestä.

– Siellä syyllistetään, etsitään hirveästi virheitä toisesta sukupuolesta tai sukupolvesta, eikä nähdä itsessä vikaa.

– Mitä ruuhkaisempaan kaupunkiin menee, sitä kohteliampia liikenteessä ollaan. Paikoissa, joissa on harvoin ruuhkaa, on matalampi sietokynnys, Arto Autio miettii.

Vahingotkin ärsyttävät

Joskus liikenteessä sattuvat törttöilyt ovat puhtaita vahinkoja. Vaikka kuski tietäisikin kanssaliikkujan virheen olleen pelkkä vahinko, voi tilanteesta pahoittaa mielensä.

Joskus on käynyt niinkin, että liikenteessä on suututtu ja pysähdytty, jonka seurauksena on tullut käsirysy.

Arto Autio

– Kun konfliktitilanne tapahtuu, niin toisen osapuolen tahattoman virheen voi kokea tunkeutumisena omalle reviirille. Esimerkiksi jos vaikka joku ajaa eteen väistämisvelvollisuudesta huolimatta, Juha Valtonen Liikenneturvalta sanoo.

– Kun liikenteessä liikutaan, niin ainahan siellä tapahtuu enemmän tai vähemmän myös tahattomia virheitä, Juha Valtonen miettii.

Liikenneturvan tutkimuspäällikkö muistututtaa, että kuskin pitäisi pysyä tyynenä ja rauhallisena. Vaikka raivostuttaisikin.

– Itse kukin voi sitä mentaalisesti harjoitella. On turvallisuuden kannalta paras ratkaisu, että mieli pysyy viileänä ja liiat höyryt jää päästämättä pois. Pitää keskittyä siihen omaan ajamiseen, Valtonen summaa.