Maalämpö voisi kattaa huomattavan osan Suomen energiantarpeesta

Geoenergia eli maalämpö on jäänyt uusiutuvan energian tuotannossa tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien varjoon. Geologian tutkimuskeskus GTK aikoo selvittää koko Suomen maalämpömahdollisuudet.

Kotimaa
Maalämmön reikää porataan.
Maalämpö haetaan poraamalla satojen metrien syvyyteen.Suomen Laatuporaus Oy

Puuppolan koululle Jyväskylässä on porattu seitsemän 400 metriä syvää reikää. Niistä otetaan ulos maaperässä olevaa energiaa, geoenergiaa eli maalämpöä.

– Pirkkalassa on vastaava, ja se toimii hyvin. 200 metrissä oleva lämpötila-anturi näyttää siellä neljän asteen lämpötilaa, ja 400 metrin anturissa on kahdeksan astetta. Ero on huomattava, kertoo jyväskyläläisen Suomen Laatuporaus Oy:n toimitusjohtaja Mikko Vähäkangas.

Omakotitaloihin porataan yleensä kahteen sataan metriin, tarvittaessa useampi reikä. Kustannukset omakotitalolle ovat yleensä 20 000 - 30 000 euroa.

– Kustannukset vaihtelevat kohteen mukaan paljon, joten mitään tarkkaa kustannusta ei voi yleisellä tasolla sanoa, Vähäkangas muistuttaa.

– Investointi voi kuitenkin maksaa itsensä takaisin jopa viidessä vuodessa, sen jälkeen se tuottaa säästöä, sanoo puolestaan Keski-Suomen Liiton suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi, geologi itsekin.

Öljyn korvaaja

Maalämpö voi olla harkinnan arvoinen vanhempia kiinteistöjä saneerattaessa. Kohteista ei välttämättä millään saa kovin energiatehokkaita, joten energialaskun pudottaminen maalämmöllä voi hyvinkin kannattaa.

Maalämmön voi kytkeä valmiiseen tai saneerattavaan putkistoon.

Asmo Huusko

– Jos kohteessa on vesikierto valmiina öljylämmityksen tai kaukolämmön vuoksi, maalämmön voi kytkeä valmiiseen tai saneerattavaan putkistoon. Öljylämmityskohteet olisivat saneerauksella etusijalla, sanoo Geologian tutkimuskeskuksen erikoisasiantuntija Asmo Huusko.

Geoenergialla voitaisiin myös huolehtia kokonaisten uusien teollisuusalueiden lämmityksestä ja viilennyksestä.

– Pientaloissa oli jopa buumi muutama vuosi sitten, suuremmat kohteet ovat tulleet hieman perässä. Uusina ovat tulleet keskustakohteet kaupunkien sisällä, Huusko sanoo.

Maalämmön kehitysmaa

GTK:n Huusko pitää Suomea geoenergian kehitysmaana.

– Jos verrataan vaikkapa Ruotsiin, siellä ollaan vuosikymmeniä meitä edellä. Geoenergia on jäänyt hieman tuulimyllyjen ja aurinkopaneelien varjoon, hän sanoo.

GTK on nyt selvittämässä koko Suomen geoenergiapotentiaalia, ja ensimmäisenä maakunnistaon selvitetty Keski-Suomi GTK:n selvityksen mukaan Keski-Suomen pinta-alasta neljä viidesosaa kuuluu geoenergian kannalta parhaaseen eli kiitettävään luokkaan.

Sijaitsemme Keski-Suomen syväkivimassiivin päällä.

Olli Ristaniemi

– Tämä johtuu meidän kallioperästämme, sijaitsemme Keski-Suomen syväkivimassiivin päällä. Se muodostui vajaat kaksi miljardia vuotta sitten pääosin graniittisista kivilajeista, joilla on hyvä lämmönjohtavuus, sanoo Keski-Suomen Liiton suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi, joka on itsekin koulutukseltaan geologi.

– Toinen tekijä on se, että kallioperän päällä ei ole kovin paksua kerrosta irtomaata, täydentää Huusko.

Kymmenen terawattituntia kalliosta

Keski-Suomen tavoitteena on, että vuonna 2020 60 prosenttia maakunnan energiasta tuotettaisiin uusiutuvilla energialähteillä. Vuonna 2011 laaditun maakunnallisen ilmastostrategian mukaan massa energiantuotannossa Keski-Suomessa uusiutuvien osuus on noin puolet ja energian kulutuksesta noin runsas kolmannes.

Koko maan tasolla geoenergian hyödyntäminen voisi GTK:n arvion mukaan nousta kymmeneen terawattituntiin. Tämä tarkoittaisi noin kolmea prosenttia maan vuosittaisesta energiatarpeesta.

– Keski-Suomessa voitaisiin hyvän kiviaineksen vuoksi päästä kuuteen-, jopa kymmeneen prosenttiin, Ristaniemi arvioi.