1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. viihde

Nuoria tyttöjä kannettiin putkaan tanssilavoilla – parhaimmillaan 27 nuorta samana iltana

Tanssilavoilla nujakointi ja tappelut olivat arkipäivää vielä 1970–1980-luvulla. Häiriöt ovat vähentyneet valtavasti vuosien saatossa. Tanssilavojen putkat ovat olleet käyttämättömiä kokonaan 2000-luvulla, kertoo tanssilavaisäntä Reijo Pynnönen.

Kuva: Marko Maunuksela / Yle

Kangasniemellä toimivan Syvälahden tanssilavan putka on ollut koko 2000-luvun kokonaan käyttämättömänä, kertoo tanssilavan isäntä, toiminnanjohtaja Reijo Pynnönen.

Toisin oli 1970–1980-luvulla, jolloin putkassa oli parhaimmillaan 27 nuorta samana iltana. Suurin osa oli nuoria tyttöjä. Välillä virkavalta kuljetti heitä myös poliisin omaan säilöön. Yleisin syy putkaan joutumiselle oli liiallinen alkoholin käyttö.

– Alkoholia ei saanut silloinkaan kuljettaa porttien sisäpuolelle. Siihen aikaan myös porttien ulkopuolelle ja autoille ei ollut mitään asiaa kesken tanssi-illan. Niinpä mukana tuodut viinapullot kumottiin porttien ulkopuolella tyhjäksi ja reilun tunnin kuluttua olikin jo taju kankaalla.

– Me kannettiin niitä nuoria sitten kahteen kolmeen mieheen sinne tanssilavan putkaan, ja poliisiauto kävi korjaamassa heitä sieltä omaan säilöön, kertoo Pynnönen.

Nykyisin tanssilavat ovat todella siistejä paikkoja. Niihin tullaan rentoutumaan, tanssimaan ja nauttimaan yhdessäolosta.

– Kyllähän ihmiset edelleen alkoholia käyttävät tanssilavoilla, mutta se on hyvin hillittyä. Puhutaan yleisimmin muutamasta oluesta tai siideristä.

Kylätappelut olivat arkipäivää tanssilavoilla

– Oli eri paikkakuntien välisiä nahinoita. Kyläläiset kokosivat ihan tietoisesti omaa jengiä ja haastettiin riitaa. Tultiin oikein tarkoituksella tanssipaikalle rähisemään. Nämä kahinat tapahtuivat yleensä porttien ulkopuolella. Tänä päivänä niitä ei ole enää ollenkaan. Eikä sitä aikaa enää takaisin kaipaa, vaikka toimintaahan ne rähinät kovasti toki aiheuttivat.

Artisteja ja muusikoita ei lavaisäntä Reijo Pynnönen tunnusta putkaan asti kantaneensa.

– He ovat jääneet pukuhuoneeseen, jos niin huonossa kunnossa ovat olleet.

Seuranhaku on muuttunut seurusteluksi

– Kyllä tanssikulttuuri on muuttunut äärettömän paljon. Ennen tansseissa oli vahvasti seuranhaku läsnä. Se oli jopa ykkösasia hakea tansseista puolisoa ja etsiä ”sitä oikeaa”. Saatille piti päästä. Nykyisin tanssiminen ja yhdessäolo on muodostunut tanssilavojen ykkösasiaksi, mutta kyllä siellä edelleen tunteet kipinöi. Niitä ei vaan ehkä näytetä ihan niin avoimesti.

Reijo Pynnönen Kangasniemen Syvälahden lavalla. Kuva: Marko Maunuksela / Yle

Kutemajärven seksifestivaaleilla 2002 vuoden Amoriksikin valittu lavaisäntä Reijo Pynnönen kertoo, että hänelle tullaan usein vieläkin tarinoimaan, kuinka pariskunnan rakkaus on kohdannut juuri hänen lavallaan.

– Siellähän se rakkaus alkoi aikanaan tanssilavan puskassa ja hienosti kukoistaa edelleen. Satoja pareja on tälläkin tanssilavalla toisensa löytäneet kun amorin nuoli on heitä satuttanut.

Tanssilavabisnes on nykyisin laki- ja pykäläviidakko

Tanssilavan pyörittäminenkin on Pynnösen mukaan nykyisin melkoista taidetta.

Ennen riitti yksi paperi, johon kirjattiin järkkäreitä toistasataa ja kaikki meni lähes poikkeuksetta läpi.

Reijo Pynnönen

– Entisaikaan pärjättiin hyvin pienillä asioilla ja esimerkiksi bändi voitiin varata vielä jopa viikkoa ennen keikkaa. Tänä päivänä ohjelma pitää suunnitella valmiiksi jo pari vuotta aiemmin.

– Kyllä tämä melkoista lakiviidakkoa alkaa olla nykyisin. Luvat on muuttuneet äärettömästi. Ennen riitti yksi paperi, johon kirjattiin järkkäreitä toistasataa ja kaikki meni lähes poikkeuksetta läpi. Nykyisin pitää olla kaikenmaailman koulutukset takana ennen kuin pystyy edes järjestämään minkäänlaista tanssitilaisuutta.

Artisteilla ja orkestereilla joskus hassujakin toiveita

Osalla orkestereista ja artisteista on niin sanottu raideri, eli toivelista vaatimuksista mitä lavalla täytyy olla, että esiintyminen onnistuu.

Raiderit joskus ihmetyttävät lavaisäntä Pynnöstä.

– Kaikki pyrin silti toteuttamaan. Liikaa paineita en kuitenkaan ota asiasta. Jos on mahdottomia toiveita, niin vedän kylmästi vaan viivan yli. Helppoja toiveita pystytään tansilavalla toteuttamaan. Siellä on listalla tietynlaisia mynthoneita, suolakeksejä, tusseja, paperia, erikoisruokailuja sun muuta.

– Joskus toki ihmetyttää, että onko nämä asiat ja kaikenmaailman vaatimukset nyt elinehto keikalle. Silti jos toiveita ja raiderivaatimuksia tulee, niin kyllä ne aina pyritään toteuttamaan.