Koe uusi yle.fi

Rikos tapahtui, maahanmuuttajat tietenkin asialla – älä usko tätä nettihuhua

Väärien huhujen liikkeelle laittaminen sosiaalisessa mediassa voi olla osin jopa järjestäytynyttä toimintaa, sisäministeriön poliisiosastolta arvellaan. Poliisihallituksen poliisitarkastaja on havainnut, että netissä liikkuu yhä enemmän perättömiä väitteitä, joissa joko oikeat tai keksityt rikokset laitetaan etnisten vähemmistöjen kontolle.

Kotimaa
Oulun poliisi varoitti esimerkiksi perjantaina levittämästä perättömiä väiteitä epäiltyjen etnisestä taustasta. Kuvakaappaus Oulun poliisin Facebook-sivuilta.
Oulun poliisi varoitti esimerkiksi perjantaina levittämästä perättömiä väiteitä epäiltyjen etnisestä taustasta. Kuvakaappaus Oulun poliisin Facebook-sivuilta.Arto Veräjänkorva / Yle

Facebook-päivityksen mukaan tummaihoinen tuntematon mies hyökkäsi pimeässä kimppuun ja yritti raiskata. Tai vei ehkä laukun. Tapaus sattui sukulaistytölle, kaverille tai jollekin tuntemattomalle, jolloin kirjoittaja oli silminnäkijänä.

Tarina leviää nopeasti tuhansille, ehkä kymmenilletuhansille. Myöhemmin se osoittautuu keksityksi – tai sitten asiasta ei saada koskaan enempää tietoa.

Ammuttiinpa väärät tiedot alas tai ei, tarina jää elämään. Harva jakaa Facebookissa tietoa siitä, että aiemmin liikkunut tarina olikin perätön.

Ylitarkastaja Pekka Hätönen sisäministeriön poliisiosastolta sanoo törmäävänsä vähintään joka viikko sosiaalisessa mediassa tarinoihin maahanmuuttajataustaisten tekemistä rikoksista.

– Yleensä se ajoittuu nopeasti sen jälkeen, kun on tapahtunut oikea rikos.

Hätösen mukaan kyseessä on usein rikos, jonka valitettavan moni yhdistää maahanmuuttajien tekemäksi.

– Kun osataan sitoa oikeaan paikkaan ja aikaan tekaistu uutinen, se lähtee leviämään. Ihmiset jakavat sen otsikon ja muutaman ensimmäisen sanan perusteella. Kun on yleinen tuohtumus, asiaa lähdetään levittämään eikä tarinaa lueta sen tarkemmin.

Myös poliisitarkastaja Pia Holm Poliisihallituksesta tunnistaa ilmiön.

Ihmiset jakavat sen otsikon ja muutaman ensimmäisen sanan perusteella.

Pekka Hätönen

– Väärien tietojen levittäminen näyttää olevan nouseva trendi somessa. Vaikka poliisi ilmoittaa, että uutisessa ei ole mitään perää, saattaa olla, että henkilöt kyseenalaistavat poliisin toiminnan ja väittävät, että poliisi valehtelisi. Poliisi ei välttämättä voi heti kertoa kaikista asioista julkisuuteen, joten sen takia voi olla, että somehuhuilta ei heti pystytä katkaisemaan siipiä.

Kyseessä jopa järjestäytynyt toiminta

Kun netissä kerrotaan etniseen vähemmistöön kuuluvan henkilön tekemästä rikoksesta, siitä ei yleensä kerrota syyllisen löytämiseksi, Pia Holm sanoo.

– Ei ole kyse siitä, että saataisiin oikeat tekijät kiinni, vaan halutaan leimata tiettyjä ryhmiä ja saada aikaan liikehdintää.

Pekka Hätönen arvelee, että väärän tiedon liikkeelle laittajat voivat olla yksittäisiä vihaisia kansalaisia mutta osin kyse on järjestäytyneestä toiminnasta.

Joskus perättömiä väitteitä on haluttu laittaa liikkeelle tekemällä jopa perättömiä rikosilmoituksia. Tällaisia tapauksia on ollut joitain, mutta perättömien, rasistisin perustein levitettävien rikosilmoitusten yleisyydestä ei löydy tilastoja. Sekä Hätönen että Holm kuitenkin arvelevat, että perättömien rikosilmoitusten tekeminen ei ole yhtä yleistä kuin huhujen liikkelle laittaminen.

– On paljon helpompi kirjoittaa asia nettiin, niin ei tarvitse millään tavalla todistella kenellekään, kunhan se saa tykkäyksiä ja jakamisia, Hätönen sanoo.

Huhut voivat kärjistyä pahimmillaan väkivallaksi

Koska perättömät huhut jäävät elämään, ne voivat helposti leimata etnisiä ryhmiä, arvelevat sekä Hätönen että Holm.

Ei ole kyse siitä, että saataisiin oikeat tekijät kiinni, vaan halutaan leimata tiettyjä ryhmiä ja saada aikaan liikehdintää.

Pia Holm

Holm sanoo, että huhut voivat aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta etnisissä vähemmistöissä ja olla ongelma jopa yhteiskuntarauhan pysymisen kannalta.

Perättömät väitteet vääristävät ihmisten käsityksiä yhteiskunnan tapahtumista ja ongelmista, Pekka Hätönen sanoo. Hänellä on esimerkki siitä, mihin huhut pahimmillaan johtavat. Viime keväänä Helsingissä pahoinpideltiin alle 15-vuotias somalipoika sen jälkeen, kun netissä oli levinnyt rasistisia viestejä pahoinpitelyistä ja Tapanilan raiskauksesta. Pojalla ei ilmeisesti ollut mitään tekemistä tekojen kanssa, Hätönen sanoo.

Sekä Holm että Hätönen kaipavat ihmisiltä lisää kriittisyyttä ja sitä, että kirjoitusten todenperäisyys osattaisiin kyseenalaistaa eikä huhuja ainakaan alettaisi levittää.

– Paljon kuulutettu medialukutaito on aika monelta jäänyt oppimatta. Suurimmalla osalla ei ole ollut tarvetta miettiä, mitkä ovat uutisen taustat, koska uutisen julkaiseminen oli ennen aika keskitettyä, Hätönen sanoo.

Myös median ja poliisin pitää pystyä suhtautumaan kriittisesti, kun joku kertoo etniseen vähemmistöön kuuluvan tekemästä rikoksesta, Hätönen lisää.

Pia Holm muistuttaa, että väärän tiedon levittäminen netissä voi olla myös rikos.