Suomi sai Kreikassa pysyvän, negatiivisen leiman

Suomen kova linja Kreikan lainaneuvotteluissa on tehnyt siitä kreikkalaisille lainaehtojen syntipukin. Kreikkalainen media on nostanut esille kaiken Lordista joulupukkiin kaivaessaan "Kreikan vastustajasta" tietoja.

Ulkomaat
Kreikkalaiset tutkivat sanomalehtien kansia Ateenassa.
Kreikkalaiset tutkivat sanomalehtiä lehtikioskin edustalla Ateenassa heinäkuussa.Crestis Panagiotou / EPA

Ennen Kreikan kriisiä Suomi ei tarkoittanut kreikkalaisille paljoakaan – pieni maa Euroopan laidalla. Kolmannen lainapaketin sovun lähestyessä Suomi-kuva on kuitenkin muuttunut Kreikassa pysyvästi.

Kreikan lainaneuvotteluiden aikana Suomen kanta tuli esiin poikkeuksellisen selvästi. Pienen Suomen skeptisyys uutta lainapakettia kohtaan nostettiin myös Kreikassa näyttävästi esille.

– Heinäkuun 11. päivän eurokokouksessa Suomi tuli kovasti esille Kreikan mediassa. Se [mediakuva] alkoi elää omaa elämäänsä ja paisui yli mittasuhteidensa, Suomen Kreikan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä kertoo.

Mäkelän mukaan Suomesta tuli kreikkalaisille vakavin lainaohjelman vastustaja ja eurosta eroamisen vaatija. Mediassa Lordin monsterit saivat edustaa suomalaisia ja Suomen ja Saksan suhdetta toisen maailman sodan aikana puitiin.

– Alettiin kaivaa kaikenlaista Suomeen liittyvää, aika kliseistäkin asiaa. Esimerkiksi Lordin Eurovisiovoitto Ateenassa, toinen maailmansota ja joulupukki. Tässä suhteessa Suomi sai melkoisen negatiivisen leiman, joka valitettavasti vaikuttaa jääneen.

Heinäkuussa Suomi nousi myös sosiaalisessa mediassa kreikkalaisten silmätikuksi. Twitterissä levisi kuvia esimerkiksi joulupukista, joka vaati lahjaa antaessaan lapselta vakuuksia.

Sattumanvarainen syntipukki

Suomesta tuli Kreikalle syntipukki aika lailla sattumasta. Heinäkuun 11. päivän eurokokouksessa Suomen kanta nousi enemmän esille, kun Saksa ei painottanut niin selvästi tavallista, kriittistä kantaansa.

– Se, mikä tapahtui, oli aivan suhteetonta. Ei Suomi varmasti Kreikan mikään erityinen ensimmäinen vastustaja tai euroeron vaatija ole, vaikka politiikassa tällaisia ääniä kuulukin. Suomi tekee varmasti päätöksiä euroryhmän mukana. Mutta tapahtumasarja johti ikään kuin kierteeseen, Suomen ulostulot alkoivat elää omaa elämäänsä, Mäkelä arvioi.

Mäkelä on työssään huomannut muutoksen Suomeen suhtautumisessa.

– Olen suurlähettiläänä Kreikassa havainnut suhteellisen kylmäkiskoisuuden, tai toistelun siitä, että ”tehän olette se Kreikan suurin vastustaja”. Perinteisesti tässä osassa Kreikassa on ollut Saksa, jonka katsotaan johtavan eurokuvioita. Mutta heinäkuun jälkeen Suomesta on leivottu se suurin Kreikan vastustaja.

Suomi-kriittistä graffitia

Myös Suomen Ateenan-instituutin johtaja Jari Pakkanen kertoo huomanneensa koventuneet asenteet Suomea kohtaan.

– Lainaneuvotteluiden jälkeen näin ensimmäistä kertaa Ateenassa seinägraffiteja, jotka olivat suoraan kriittisiä Suomea kohtaan. Myös englanninkielisiä [graffiitteja], kuten "Finnish the problem", Pakkanen sanoo.

Pakkanen on pannut merkille myös sen, että suomalaisten poliitikkojen sanomisia nostetaan esiin Kreikassa enemmän kuin ennen.

– Lauantaina Timo Soinin puheesta Perussuomalaisten puoluekokouksessa nostettiin esiin tulkinta, että Suomi "ei ehkä ole osallistumassa kolmanteen tukipakettiin". Aikaisemmin positiivinen kuva Suomesta on kokenut selvän kolauksen viime kuukausina.

Pakkanen ei kuitenkaan näe, että negatiivinen Suomi-kuva vaikuttaisi Suomen Ateenan-instituutin työhön Kreikassa. Instituutin tehtävänä on tehdä tunnetuksi suomalaista kulttuuria Kreikassa, ja kreikkalaista kulttuuria Suomessa.

Kreikkalaiset näkevät Suomen osana eurooppalaista ongelmaa

Kreikkalainen Assimina Proedrou kertoo panneensa merkille negatiivisen Suomi-kuvan Kreikan mediassa. Hän arvelee kuitenkin, ettei kreikkalaisia kiinnosta Suomen Kreikka-politiikka sen enempää kuin muiden EU-maiden.

– Vitsailtiinhan Suomen kustannuksella varsinkin siitä, että Suomi tottelee taas Saksaa.

Proedroun mukaan kreikkalaiset eivät kuitenkaan tiedä Suomesta paljoa, eivätkä loppujen lopuksi luule, että Suomella on EU:ssa pienenä maana paljon sanottavaa.

– Kreikkalaiset näkevät edelleen Saksan hallituksen suurimpana vihan kohteena, Suomi kuuluu useimpien silmissä eurooppalaiseen kontekstiin ja ongelmaan.

EU pääsi Kreikan kolmannesta lainapaketista tiistaina periaatteelliseen sopuun. Suomessa hallitus käsittelee neuvottelutulosta huomenna keskiviikkona. Valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan Suomen ehto Kreikan tukipaketin hyväksymiselle on edelleen Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n osallistuminen siihen.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.