Banaanit saattavat kuolla sukupuuttoon – taas

Panamantauti on vain yksi banaaneja uhkaavista kasvitaudeista, mutta nyt vaarassa on myös yleisin vientiin tarkoitettu banaanilajike. Tauti saattaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia etenkin Afrikassa, missä banaani on tärkeä tulonlähde ja satojen miljoonien ihmisten peruselintarvike.

Ulkomaat
Banaaninmyyjä odottaa asiakkaita kojullaan Aceh Besarissa, Indonesiassa.
Banaaninmyyjä odotti asiakkaita kojullaan Aceh Besarissa, Indonesiassa elokuussa 2013.Hotli Simanjuntak / EPA

Viisikymmentä vuotta sitten maailmassa syötiin erilaisia banaaneja. Suurin osa nykyään myytävistä banaaneista on eri lajiketta kuin tuolloin.

Vuoteen 1965 saakka suurin osa maailman kaupallisesta banaanituotannosta oli Gros Michel -nimistä lajiketta. Kyseisenä vuonna lajikkeen kuitenkin julistettiin käytännössä kuolleen taloudellisesta näkökulmasta katsoen sukupuuttoon ja syypää oli panamantaudin nimen saanut kasvien sienitauti.

Tauti lähti leviämään Keski-Amerikasta ja se levisi nopeasti banaaniviljelmille ympäri maailman. Ainoa mahdollisuus oli polttaa viljelmät maan tasalle.

Banaaninviljelijöiden oli löydettävä uusi lajike viljeltäväksi. Valinta kohdistui Cavendish-lajikkeeseen, jota pidettiin Gros Micheliä huonompana, mutta joka oli immuuni panamantaudille. Suurin osa viljelijöistä ympäri maailman alkoi viljellä sitä.

Nyt Cavendish puolestaan on vaarassa, sillä panamantaudin aiheuttava sieni on kehittynyt niin, että se voi tarttua myös Cavendish-lajikkeen banaaneihin.

Kansainvälisestä banaanikaupasta Cavendishin osuus on ylivoimainen

Maailmassa on tuhansia banaanilajikkeita, mutta Cavendishin osuus kaupallisesta banaanintuotannosta on ylivoimainen. Esimerkiksi Intiassa oli parikymmentä vuotta sitten vielä 600 eri lajiketta, mutta sen jälkeen Cavendish on syrjäyttänyt niistä suuren osan.

Koko maailman banaanintuotannosta Cavendish-lajikkeen osuus oli viime vuosikymmenen lopulla vähän alle puolet. Kaikkiaan maailmassa on satoja eri banaanilajikkeita, mutta suurin osa banaanituotannosta kulutetaan paikallisesti ja vain vajaa viidennes maailmanlaajuisesta banaanisadosta menee vientiin.

Kansainvälisestä banaanikaupasta 95 prosenttia on nimenomaan Cavendish-lajiketta, mutta sen osuus kaikesta banaaninviljelystä on vain vähän alle puolet. Gros Michelin osuus maailman banaanintuotannosta on enää noin 12 prosenttia.

– Jo 1980-luvulla ymmärrettiin, että banaaniviljelmillä tarvitaan enemmän vaihtelua lajikkeiden suhteen. Mitään ei kuitenkaan tehty viljelijöiden toistuvista pyynnöistä huolimatta, banaaneista kirjoittanut tietokirjailija Dan Koeppel kertoi uutiskanava CNN:lle.

Banaanikauppiaat lastaavat banaaneja riksoihin tukkutorilla Kalkutassa, Intiassa.
Banaanikauppiaat lastasivat banaaneja riksoihin tukkutorilla Kalkutassa, Intiassa marraskuussa 2009.Piyal Adhikary / EPA

Pienikin määrä saastunutta maata levittää tautia

Siinä missä Cavendish on pysynyt käytännössä muuttumattomana, panamantaudin aiheuttava sieni on kehittynyt. Panamantaudin uusi muoto on saanut nimen panamantauti TR4 (Tropical Race 4). Sinänsä kyse ei ole uudesta uhasta, sillä uusi tautimuoto lähti leviämään Malesiasta tai Indonesiasta jo 1990-luvun alussa.

Muutoin se on hyvin samanlainen kuin Gros Michelin aikoinaan tappanut sienitaudin muoto. Jo vuonna 2014 pelättiin, että tauti olisi levinnyt maailman tärkeimmälle banaanintuotantoalueelle Latinalaiseen Amerikkaan.

– Taudin aiheuttaa hyvin yleinen sieni nimeltään Fusarium. Pienikin määrä sienen saastuttamaa maata riittää levittämään tautia. Se voi levitä tuulen, autojen tai veden mukana, Koeppel sanoi.

Tauti on vakava uhka ihmisten elinkeinolle ja ruokahuollon turvallisuudelle

George Mahuku

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n edustaja Fazil Dusunceli on muistuttanut, että kyse on luonnon kiertokulusta.

– Cavendish on ollut hyvin menestyksekäs taistelussa tautia vastaan, mutta meidän täytyy muistaa, että kyse on luonnollisesta tapahtumasta. Jos jokin kasvilaji on immuuni sienitaudille, se kehittyy aggressiivisemmaksi ajan kuluessa kyetäkseen tarttumaan siihenkin. Joskus tähän menee aikaa vuosia, joskus vuosikymmeniä, Dusunceli sanoi.

Tauti on levinnyt jo kolmelle mantereelle

Sieni voi hävittää muutamassa vuodessa kokonaisen banaaniviljelmän ja se saattaa säilyä maaperässä jopa 30 vuotta.

Sieni muuttaa banaanikasvin sisuksen mustaksi muusiksi niin, että sen vedensaanti estyy. Sen jälkeen kun TR4 lähti leviämään, se on levinnyt ympäri Aasiaa, vähän myöhemmin avomeren ylitse Australiaan ja vuonna 2013 Afrikkaan. Tautia on löytynyt myös Lähi-idästä. Kasvitieteilijä ja trooppisen maanviljelyn asiantuntija George Mahukun mukaan taudin leviäminen osoittaa, että se uhkaa banaanintuotantoa ympäri maailman.

– Tauti on vakava uhka ihmisten elinkeinolle ja ruokahuollon turvallisuudelle erityisesti Mosambikissa ja muualla Afrikassa, missä banaanit ovat erityisen tärkeä elintarvike ja missä ne myös tarjoavat elinkeinon yli 100 miljoonalle ihmiselle, Mahuku sanoi CNN:lle.

Kartta
Panamantaudin uusi muoto alkoi levitä Kaakkois-Aasiasta ja sitä löytyi Afrikasta vuonna 2013. Aasiasta on lähtöisin myös toinen banaania uhkaava sienitauti, Black Sigatoka, joka on pahasti vahingoittanut satoja osissa Karibiaa sitten saapumisensa 1990-luvulla. Viidessä maassa vienti putosi jopa 90 prosenttia tai enemmän.Yle Uutisgrafiikka

Jokin aika sitten tauti näytti levinneen Mosambikissa vain kahdelle viljelmälle, mutta vaikutukset olivat jo vakavat.

– Tauti on maksanut viljelmät omistavalle yhtiölle lähes 7 miljoonaa euroa. Yli 230 000 kasvia on kuollut tautiin ja nykyisellä tartuntavauhdilla 15 000 kasvia kuolee viikoittain ja tappiot ovat satoja tuhansia viikossa, Mahuku sanoi.

Tärkeä elintarvike sadoille miljoonille ihmisille

Mahukun työtä on taudin leviämisen estämistoimien koordinointi. Hän työskentelee yhteistyössä noin 20 afrikkalaisen valtion viranomaisten kanssa.

– Banaaniviljelmät käsittävät yli puolet Afrikan itä- ja keskiosien pysyvästä viljelyalasta. Se on noin puolet Afrikan kokonaistuotannosta, joka on vuosittain yli 20 miljoonaa tonnia ja arvoltaan miljardeja, Mahuku sanoi.

Asiantuntijat arvioivat, että kehittyvissä maissa jopa yli 400 miljoonaa ihmistä saa banaanista jopa kolmanneksen päivittäisistä kaloreista.

Banaaneja kerätään.
Maanviljelijä korjasi banaanisatoa viljelyksiltään Pohjois-Tansaniassa vuonna 2012. Afrikan banaanisatoja uhkaa myös Ugandasta vuonna 2001 leviämään alkanut Xanthonomas-bakteeritauti, joka pahimpina vuosina tuhosi suuren osan banaanisadosta leviämisalueellaan Itä-Afrikassa ja Kongossa. Se leviää hyönteisten sekä saastuneen maaperän tai työkalujen välityksellä.FAO

Suuri osa alueella viljeltävistä banaanilajikkeista ei ole Cavendishia, vaan paikallisia lajikkeita, mutta nekään eivät vaikuta olevan turvassa taudilta. Mahukun mukaan alustavien tutkimustulosten mukaan TR4 voi tarttua yhdeksään alueen paikalliseen banaani- ja keittobanaanilajikkeeseen.

– Vain yksi lajike oli terve kahdeksan kuukauden jälkeen.

Asiantuntijat ovat myös huolissaan taudin afrikkalaisen banaanin imagolle mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta. Patogeenin leviäminen itse hedelmän välityksellä on asiantuntijoiden mukaan erittäin epätodennäköistä, mutta ihmiset saattavat silti alkaa vieroksua alueelta tuotavia banaaneja.

Vanhat, huonot tavat edelleen käytössä

Uusi tautimuoto ei ole sen kiivaampi kuin Gros Michelin poispyyhkinyt muoto viisikymmentä vuotta sitten, mutta Koeppelin mukaan se leviää erityisesti, koska tuolloisista huonoista tavoista viljelyssä ei vieläkään ole päästy eroon.

– Tavalliset maanviljelytoimet, esimerkiksi työkalujen puhdistus eivät ole tarpeeksi.

Turhaa paniikkia pitää välttää

Fazil Dusunceli

Ainoa ratkaisu on polttaa viljelmät maan tasalle ja aloittaa viljely uudelleen jollain toisella viljelykasvilla. Banaaneja ei voisi viljellä, koska taudin aiheuttava sieni pysyy maaperässä.

Afrikassa on jo käynnissä FAO:n rahoittama projekti TR4:n leviämisen estämiseksi ja Mahuku on optimistinen siinä, että tauti saataisiin pidettyä kurissa.

– Onnistumiseen tarvitaan kuitenkin taloudellisia resursseja, muuten riittämättömät toimenpiteet osoittautuvat katastrofaalisiksi, etenkin pienille viljelijöille, joiden elinkeino riippuu banaaninviljelystä, hän sanoi.

Banaanikauppias kasaa banaaniterttuja asiakkaita varten kojullaan Aceh Besarissa, Indonesiassa.
Banaanikauppias kasasi banaaniterttuja asiakkaita varten kojullaan Aceh Besarissa, Indonesiassa elokuussa 2013.Hotli Simanjuntak / EPA

"Tämä on vakavaa, mutta turhaa paniikkia pitää välttää"

Asiantuntijoiden mukaan taudin kurissapitämiseksi ei kuitenkaan ole monia keinoja. Sitä ei voi hävittää lopullisesti, mutta sen leviämistä voidaan rajoittaa ennaltaehkäisevin toimin, kunhan niitä käytetään tehokkaasti.

Joissain maissa, joissa tauti on levinnyt laajalle, viljelijät ovat joutuneet jo oppimaan elämään sen kanssa. Monissa Aasian maissa tauti on kuitenkin jo tuhonnut kymmeniätuhansia hehtaareja banaaniviljelmiä.

Tällä hetkellä Cavendishin korvaajaksi ei ole hyvää vaihtoehtoja, mutta hybridi- ja geenimanipuloituja lajikkeita harkitaan.

FAO:n edustaja Fazil Dusunceli muistutti jo vuonna 2014, että turhaa paniikkia pitäisi välttää.

– Cavendish dominoi banaanin vientimarkkinoita ja TR4 voi tarttua siihen. Keskipitkällä aikavälillä tämä on vakavaa, mutta samaan aikaan meidän pitäisi välttää turhaa paniikkia, hän sanoi tuolloin.