Pienessä koulukeittiössä kokataan ylpeydellä ja intohimolla paikallisista raaka-aineista: Mie osaan tehdä monipuolista ruokaa edullisesti

Rääkkylän koulukeittiössä kattilat höyryävät, pöydät notkuvat pilkotuista, värikkäistä vihanneksista ja ilmassa leijuu herkullinen tuoksu. Täällä kokataan taatusti terveellistä ja hyvää kouluruokaa pitkälti paikallisista tuotteista, jotka tarvittaessa muuntautuvat kansainvälisiksi herkuiksi. Tekemistä ryydittää kahden naisen saumaton yhteistyö ja kunnianhimo hyvään jälkeen.

Kotimaa
Rääkkylän koulun keittäjät Tuula Tiainen ja Raija Kovero valmistavat kanaviillokkia.
Rääkkylän koulun keittäjät Tuula Tiainen ja Raija Kovero työn touhussa. Esa Huuhko / Yle

Rääkkylän koulukeittiön tehokaksikko Raija Kovero ja Tuula Tiainen valmistavat ensimmäisen koulupäivän ruokaa touhukkaasti. Kädet käyvät ja suut puhuvat - täällä töitä tehdään asioista neuvotellen ja koululaisia ajatellen. Usko omaan osaamiseen on sekin kohdallaan.

– Sen tietää, että mie osaan tehdä monipuolista, terveellistä ja hygieenisesti valmistettua ruokaa edullisesti. Meillä on Tuulan kanssa niin pitkä kokemus tässä hommassa, pamauttaa kolmisenkymmentä vuotta työtään tehnyt Raija.

Jos koululla keksitään jotain kivaa, niin keittiö on mukana.

Raija Kovero

Rääkkylän kuuden viikon kiertävä ruokalista on tehty koululaisten toiveita noudattaen. Listalta löytyy karjalanpaistia, kalaa eri tavoin tehtynä, pinaattilettuja, keittoja, perunavelliä, kiusauksia - valikoima rehdiltä kuulostavia kotimaisia ruokia.

Tosin esimerkiksi yhdeksi suosikiksi on noussut mausteinen chili con carne, eivätkä vieraammat maut unohdu muutenkaan.

– Joulu on huomioitu, samoin vappu ja pääsiäinen. On viikon mittainen kansainvälinen ruokaviikko, silloin nuoriso saa valita, mitä tehdään. Ja jos koululla keksitään jotain kivaa, niin keittiö on mukana, totta kai, kertoo Raija Kovero.

Ei mitään kumiperunoita

Kun näiltä keittäjiltä kysyy, mikä ruoka ei koululaisille maistu, nousee kasvoille hämmästynyt ilme. Onko sellaista olemassakaan?

– Sehän riippuu, miten se tehdään ja tarjotaan. Jos on keittiöstä lähtevä positiivinen asenne ja opettajat vielä ohjaavat oikeaan, niin kyllä se maistuu. Ja kun maistellaan neljä, viisi kertaa, niin lapset oppivat syömään, tuumaa Raija Kovero.

Rääkkylän keittiö turvautuu lähiruokaan. Perunat eivät ole teollisesti kuorittuja kumiperunoita, vaan läheltä Liperistä tulevaa kunnon tavaraa. Mansikat, juurekset ja leipä tulee Rääkkylästä, mehut Kontiolahdesta, marjoja ostetaan paikallisilta. Riisiä ei sentään kasvateta itse, sen keittäjät myöntävät naurahtaen.

Päivittäin lapset kiittävät hyvästä ruoasta.

Tuula Tiainen

Vaikka Rääkkylä tunnetaan ja tiedetään taloutensa vuoksi kriisikunnaksi, ei se keittiön tahtia haittaa. Tarvittaessa asioista neuvotellaan rehtorin kanssa ja Raija ja Tuula puntaroivat tilauksensa tarkoin. Esimerkiksi biojätettä syntyy vain vähän.

Ja kaikki tämä kannattaa, totuus kuullaan lasten suusta.

– Päivittäin lapset kiittävät hyvästä ruoasta, huokaa Tuula Tiainen.