1. yle.fi
  2. Uutiset

Psykologi kannustaa tietoiseen herkutteluun – "Aika usein herkutellaan niin, että tehdään samalla jotain muuta"

Kun herkutteluhetkeen keskittyy, pienemmät herkkumäärät voivat riittää, sanoo ravintoon erikoistunut psykologi Outi Rahko. Hänen mukaansa ruoka on paljon kokonaisvaltaisempi asia mitä moni luulisi – ainakin alitajuisesti.

Kotimaan uutiset
Herkullinen täytekakku
Mari Nupponen / Yle

Ruoka antaa ihmiselle energiaa ja ravintoaineita, mutta se vaikuttaa myös mieleen. Hyvä ruoka voi tuottaa voimakasta mielihyvää.

– Herkullista ruokaa syödessä mielihyvään liittyvät aivoalueet aktivoituvat. Varmasti on yksilöllisiä, ehkä jopa rakenteellisia tai geneettisiäkin eroja siinä, minkälaista mielihyvää koemme syömisen kautta, ravintoon ja mielen hyvinvointiin erikoistunut psykologi Outi Rahko toteaa.

Rahko neuvoo suhtautumaan herkutteluun erityisenä hetkenä, jossa ollaan läsnä.

– Tärkeintä on se, että kaikilla on lupa herkutella, mutta senkin voi tehdä tietoisesti. Aika usein herkutellaan niin, että tehdään samalla jotain muuta, luetaan vaikkapa sähköpostia tai katsellaan televisiota. Silloin se herkkuhetki menee vähän ohi, Rahko toteaa.

– Kun on päättänyt että nyt herkutellaan, niin silloin ei pidä tuntea syyllisyyttä, vaan nauttia täysillä ja keskittyä hetkeen. Silloin voi olla, että pienempikin määrä riittää, ja se hetki jää mieleen, hän lisää.

Herkutteluun liittyykin juuri se riski, että sen tuomaan mielihyvään tavallaan turtuu.

– Herkuttelussa voi käydä niin, ettei sama määrä enää riitä tuottamaan yhtä suuta mielihyvää, vaan herkkuja tarvitaan enemmän ja isompia annoksia, Rahko toteaa.

Herkullista ruokakuvastoa

Ruoasta saatava hyvänolontunne on monien aistimusten summa. Makuaistin lisäksi pelissä on niin haju- ja tunto- kuin kuuloaistikin.

Itselle tärkeitä muistoja aktivoituu, vaikka se, miten hyviä lihapullia mummo teki.

Outi Rahko

– Kaikki erilaisiin ruokalajeihin liittyvät maku- ja aistimuistot ovat todella vahvasti siellä. Itselle tärkeitä muistoja aktivoituu – vaikka se, miten hyviä lihapullia mummo teki. Toki myös toisenlaisia kokemuksia, jos jokin on ollut vastenmielistä, Rahko sanoo.

Jotkut ovat todellisia elämäntapaherkuttelijoita, ja toiset taas syövät lähinnä henkensä pitimiksi. Psykologin mielestä yksilöllisissä eroissa on kyse monista seikoista. Kasvuympäristö vaikuttaa paljon – se, minkälaisia tapoja ja tottumuksia lapsuudesta on tullut, ja minkälaisen merkityksen herkuttelu on saanut.

Myös median ja ympäristön syöttämillä mielikuvilla on merkitystä.

– Tällä hetkellä mediasta ja ympäristöstä tulee suorastaan tulva, joka jollain tavalla ohjaa herkuttelun ja mielihyvän pariin. Se korostaa hedonistista puolta syömisessä, siellä on niin paljon herkullista ruokakuvastoa, Rahko toteaa.

Lue seuraavaksi