Poliitikkojen saamat tappouhkaukset arkipäiväistyneet – viha virtaa sosiaalisessa mediassa

Valtioneuvoston jäsenille suunnattuja tappouhkauksia tulee poliisin tietoon jopa viikottain. Ilmiö selittyy osittain sillä, että vihaisten viestien lähettely on aiempaa helpompaa ja julkisempaa. Nimettömien uhkailijoiden jäljittäminen on kuitenkin vaikeaa.

Kotimaa
Väitetty tappouhkaus, joka on julkaistu Faceboookissa 22. heinäkuuta 2015.
Väitetty tappouhkaus, joka on julkaistu Faceboookissa 22. heinäkuuta 2015.Yle

”Jos jatkatte samaa linjaanne isänmaanpetoksen tiellä, ja haluatte kuljettaa lisää islamisteja Suomeen tuhoamaan maamme tulevaisuutta, minun on pakko tulla ampumaan teidät.”

Teksti on peräisin sähköpostista, jonka Yle löysi kesällä sosiaalisen median kautta. Tappouhkauksen väitetään olevan osoitettu korkeatasoiselle suomalaiselle poliitikolle.

Helsingin poliisi – jonka vastuulla valtioneuvoston suojaaminen on – ei kommentoi yksittäisiä uhkauksia sanallakaan, eikä siten vahvista tai kumoa kyseessä olevan tappouhkauksen todenperäisyyttä.

Uhkauksista ei pidetä eriteltyä tilastoa. Kuvaillun kaltaiset viestit eivät kuitenkaan ole mitään harvinaisuuksia, sanoo ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista. – Kyllä näitä asioita tulee esille viikottain, kun puhutaan valtionjohdosta. Sosiaalisen median aikakaudella tällaiset tapaukset ovat lisääntyneet.

"Ennen näitä kirjoitettiin suutuspäissään vessan seinille"

Porola ei pidä Suomea aiempaa uhkaavampana paikkana korkean tason poliitikoille. Nyt yhteiskunnassa kytevä viha on vain kaikkien nähtävissä.

– Vihakirjoitus on niin helppoa. Aikaisemmin tällaiset kirjoitettiin suutuspäissään paperille tai vessan seinään. Nyt se jää bittiavaruuteen leijumaan.

Lisäksi internetin ansiosta tappouhkauksen lähettäjän on paljon helpompi salata henkilöllisyytensä. Sähköpostissa ei ole sormenjälkiä eikä siitä selviä kirjoittajan käsiala.

Uhkaajan jäljittäminen vaikeaa

Uhkaukset kuitenkin työllistävät poliisia. Jokaisen tappouhkauksen kohdalla on arvioitava, kuinka tosissaan kirjoittaja on ja täyttääkö viesti laittoman uhkauksen, syrjinnän tai kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.

– Uhka-arvioita tehdään erilaisin analyysimenetelmin ja mitoitamme toimenpiteet sen mukaan. Joissain asioissa päästään eteenpäin ja joissain sitten joudutaan arvioimaan kaupunkilaisjärjellä, mistä saattaisi olla kysymys.

Arviointi ei ole yksinkertaista, mutta ei ole kirjoittajan jäljittäminenkään. Etenkin suoraan henkilölle osoitetut viestit ovat tavallisesti anonyymejä tai tekaistulla nimellä signeerattuja. Silloin poliisi yrittää selvittää viestin lähettäjän IP-osoitteen. Jos viesti on lähetetty yleiseltä koneelta, kuten kirjastosta, on ehkä vielä mahdollista saada selville kuka käytti konetta ja milloin.

Tappouhkaukset on kuitenkin usein lähetetty käyttämällä internetselauksen salaavaa ohjelmistoa. Silloin poliisi yrittää selvittää, kenellä voisi olla jotain hampaankolossa uhattua kohtaan.

– Sitten edetään perinteisen poliisitoiminnan keinoin. Usein kirjoituksen taustalla on jokin aikaisempi kohtaaminen.

Tilanne voi lopulta johtaa siihen, että valtioneuvoston jäsenelle järjestetään henkilösuojausta. Jos anonyymin viestin lähettäjäksi löydetään epäilty, saatetaan suorittaa kotietsintä, jossa tutkitaan esimerkiksi epäillyn tietokoneen sisältö.

Poliisi vakuuttaa olevansa turvallisuustilanteen tasalla.

– Ollaan tarkkoina ja otetaan huomioon mitä muualla maailmassa tapahtuu. (Poliisin) arviointimenetelmät ja ammattimaisuus on lisääntynyt.