Valssi taipuu ajan mukana ja tanssittaa myös luomutanssijoita

Valssi ei ole vuosien saatossa muuttunut juuri melodisesti, mutta sanoitukset ovat siirtyneet nykyaikaan. Valssin ohella myös lavatanssikulttuuri on muuttunut ja lavoilta löytyykin tänä päivänä erilaisia tanssijoita, kuten luomu- ja pro-tanssijoita.

viihde
Tanssijoiden jalkoja.
Yle

Tanssilavoilla valssi pitää yhä pintansa ja tanssi merkitsee suomalaisille paljon. Musiikin sekatyöläinen Erkki Friman sanoo, että tanssit alkavat ja loppuvat valssilla.

Jos ajattelee vaikka Matin ja Tepon valsseja ja Matti Jurvan 50-luvun valsseja, onhan niissä jo vinha ero.

Erkki Friman

– Valssilla on suuri merkitys ja se on vanha klassinen tanssi.

Hanurin soiton lisäksi Friman myös sovittaa ja säveltää musiikkia. Pisimpään hän on vuosikymmeniä kestäneellä urallaan säestänyt Erkki Junkkarista ja Reijo Taipaletta. Kuuluisin miehen sävellys onkin Reijo Taipaleen esittämä valssi Ruusu joka vuodesta.

– Melodisesti valssi ei ole muuttunut paljoa vuosien varrella, mutta tekstillisesti se on muuttunut. Jos puhutaan vaikkapa 50-luvun valssista, esimerkiksi runomuoto on muuttunut. Kuten puhekieli ja -ilmaisu muuttuvat ajan myötä, muuttuu se myös valssissa.

Erkki Friman, musiikin sekatyöläinen.
Erkki Friman.Matti Myller / Yle

Friman sanoo, että valssikieli oli 40- ja 50-luvulla jäykempää ja teitittelevämpää.

– Jos ajattelee vaikka Matin ja Tepon valsseja ja Matti Jurvan 50-luvun valsseja, onhan niissä jo vinha ero.

Lavoilla pääosassa ovat tanssi ja musiikki

Suomalainen lavatanssikulttuuri on valssien ohella muuttunut. Pääosassa onkin tanssi ja musiikki.

Lavatanssin merkeissä on moni pariskunta tavannut toisensa, niin kävi myös tanssinohjaaja Tytti Arimalle ja tanssinopettaja Juhani Tahvanaiselle. Tahvanainen rakastui tanssiin jo nuoruudessaan, mutta Arima vasta kahdeksan vuotta sitten. Sittemmin tanssinohjaajaksi kouluttautunut Arima muistaa hyvin, mistä rakkaus tanssiin alkoi.

Arima oli käynyt vasta muutamalla tanssikurssilla ja uskaltautui ystävättärensä kanssa tanssilavalle. Lopulta hän rohkeni naistenhaun aikaan hakea ujohkolta vaikuttavan miehen tanssimaan. Jännityksen tunteita Arima tuntee edelleen tansseissa.

– Jännittää, tuleeko vaikka se äärettömän hyvä tanssija hakemaan juuri sinua. Joskus käy niin, että et pääsekään heti hänen matkaansa, Arima kertoo.

Tanssinohjaaja Tytti Arima ja tanssinopettaja Juhana Tahvanainen.
Tanssinohjaaja Tytti Arima ja tanssinopettaja Juhani Tahvanainen. Elina Kinos / Yle

Luomutanssijoita ja melkein ammattilaisia

Tahvanainen kertoo, että tanssilavoilla kokoontuva väki jakautuu kolmeen ryhmään.

– Sosiaalisessa mediassakin puhutaan pro-tanssijoista, jotka terrorisoivat tanssikansaa ja tanssivat liian näyttävästi. Luomutanssijat vierastavat paikkoja, joissa on pro-tanssijoita. Se on harmi, sillä kaikkien pitäisi kuitenkin sopia samalle lavalle tanssimaan.

He nauroivat ja sanoivat, että heillä hevoset kiertävät ympyrää!

Juhani Tahvanainen

Luomutanssija on Tahvanaisen mukaan tanssija, joka ei ole käynyt virallisilla tanssikursseilla vaan oppinut tanssimaan vaikkapa vanhempien opastamana tai suoraan lavalle uskaltautumalla. Lisäksi tanssilavoilta löytyy artistien houkuttelemat fanittajat.

– Kun nuoret miehet ovat soittamassa, lavan edessä on paljon naisia fanittamassa. Orkesterin eteen syntyy fanitusmuuri, joka hieman häiritsee tanssijoita, Tahvanainen kertoo.

– Minua eivät fanittajat häiritse, he vievät oman tilansa ja totta kai lavan edessä saa olla, Arima sanoo.

Suomalaisella tanssilavalla ei nykyään tunnelma ole enää jäykkää, vaikka tyyli on vanha ja perinteinen: lavaa kierretään ympäri. Tahvanainen kertoi Nigeriassa vieraillessaan suomalaisesta tanssikulttuurista paikallisille.

– He nauroivat ja sanoivat, että heillä hevoset kiertävät ympyrää!

_Erkki Frimania, Tytti Arimaa ja Juhani Tahvanaista haastatteli toimittaja Elina Kinos. _