"Mustikka on avain hyviin kanalintukantoihin"

Metsästäjien into osallistua riistakolmiolaskentoihin on noussut tuntuvasti, sillä laskennoista ilmenevät tulokset otetaan nyt huomioon jo saman vuoden syksylle päätettävissä metsästysajoissa.

Kotimaa
Riistakolmion yksi sivu on pituudeltaan 4 kilometriä.
Pasi Takkunen / Yle

Suomen Riistakeskuksen ja nykyisen Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä luotiin muutama vuosi sitten järjestelmä, jossa heinä-elokuun vaihteessa tehtävien riistakolmiolaskentojen tulokset vaikuttavat jo saman vuoden syksyksi päätettäviin metsästysaikoihin ja mahdollisiin metsästysrajoituksiin.

Suora yhteys metsästyspäätöksiin on saanut metsästäjät innostumaan uudelleen talkootyönä tehtävistä laskennoista. Tuoreimpia lintutilannetietoja käytetään päätöksien säätelyssä nyt neljättä kertaa, ja laskijoiksi ryhtyvien määrä on saatu tuntuvaan nousuun.

– Tuhannen kolmion raja on menossa nyt rikki, kun alhaisimmillaan riistakolmioita saatiin vain kuutisensataa, vertaa riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi Suomen Riistakeskuksesta.

Riistakolmiolaskennassa kuljetaan maastoon perustettu 12-kilometrinen, tasasivuisen kolmion muotoinen reitti kolmen hengen ryhmässä ja lasketaan kaikki reitin varrella havaitut metsäkanalinnut. Talviaikainen laskenta puolestaan tehdään reitiltä kirjattujen jälkien perusteella.

Kolmiolaskenta aloitettiin vuonna 1988. 1990-luvun alussa laskentoja toteutui jopa 1200 kolmiolla vuodessa. Sittemmin into on hiipunut. Reilun tuhannen kolmion tason palauttaminen on tärkeää senkin vuoksi, että kanta-arviot pysyvät tilastollisesti hyvällä luotettavuustasolla.

Säästä näkee, miten kanalinnuilla menee

Tänä kesänä tehtyjen laskentojen tuloksia on verrattu Ilmatieteen laitokselta saatuihin lämpötila- ja sademääräkarttoihin.

– Heikot kanalintutulokset osuvat aika hyvin yksiin niiden alueiden kanssa, joissa on ollut viileintä ja sateisinta. Idässä ja pohjoisessa tilanne on parempi kuin Keski- ja Länsi-Suomessa, Jarkko Nurmi tiivistää.

Havaintojen perusteella metso näyttää kestävän sään vaihteluita paremmin kuin teeri.

Pohjalaismaakunnissa kannat ovat laskeneet paikoin niin paljon, että sekä Etelä- että Keski-Pohjanmaan puolella on tulossa rajoitusvyöhykkeitä sekä teeren että metson metsästykselle tulevana syksynä.

Jarkko Nurmi kuitenkin muistuttaa, että nykysysteemissä nopea reagointi on rajoitusten ohella mahdollista myös sallivaan suuntaan.

– Metsästyskautta voidaan kesän laskentojen perusteella myös pidentää, ja esimerkiksi teeren latvalinnustus pystytään sallimaan kun hyvä lintuvuosi tulee.

Hoidettu talousmetsä asuttaa lintuja paremmin kuin synkkä korpi

Metsätalouden vaikutus metsäkanalintuihin on kahtalainen. Paljolti metsätaloudesta ja rakentamisesta johtuva elinympäristöjen pirstoutuminen lisää pienpetojen, kuten ketun ja supikoiran tuomaa uhkaa lintuja kohtaan.

– Se on joskus linnuille hyvin turvatonta pesiä maassa, Nurmi toteaa.

Metsäkanalinnut eivät kuitenkaan viihdy umpeen kasvaneessa metsässä, jossa alusvarvikko on kuollut pois. Lintujen viihtyvyyttä voidaankin parantaa metsänhoidollisten töiden yhteydessä varsin pienillä teoilla.

Harvennetuissa metsissä linnuille tärkeä aluskasvillisuus saa valoa ja elintilaa, lisäksi voidaan suosia monien puulajien sekametsiä yhden puulajin sijaan ja jättää harvennuksen yhteydessä niin sanottuja riistatiheiköitä, joissa on esimerkiksi kuusituppaita tarjoamassa suojaa.

Mustikkavarvusto on poikasten ruokakomero

Metsäkanalintujen poikasten menestymisen kannalta yksi kasvi on kuitenkin ylitse muiden. Poikasten tärkeää ensiravintoa ovat mustikan varvustoissa esiintyvät hyönteiset, Jarkko Nurmi muistuttaa.

– Mustikka on avain hyviin kanalintukantoihin. Kaikki toimenpiteet, jotka lisäävät mustikan peittävyyttä metsässä, satavat suoraan metsäkanalintujen laariin.

Metsäkanalintujen kannan vaihtelu voi olla peräkkäisinä vuosina jopa kymmenien prosenttien luokkaa suuntaan tai toiseen.

Kun seuraava sellainen kesä koittaa, jolloin pienpetoja on tavallista vähemmän ja alkukesän säät hyviä, voidaan lintukannoissa havaita reipas koheneminen jo yhden vuoden aikana.