Ammattikoulu vaatii opiskelijalta entistä enemmän vastuuta ja itsenäisyyttä

Ammatilliset oppilaitokset ovat tänä syksynä uuden edessä, kun kuun alussa tuli voimaan ammatillisen koulutuksen tutkinnonuudistus. Käytännössä tunneilla istutaan vähemmän, ja tarvittavia taitoja hankitaan uusilla tavoilla – entistä enemmän esimerkiksi työelämässä.

Kotimaa
vantaan ammattioppilaitos Varia.
Yle

Vantaan ammattiopisto Variassa lukuvuosi käynnistyi tiistaina. Toisen vuosikurssin kokkiopiskelijat olivat jo keskiviikkona työntouhussa opetuskeittiössä valmistamassa lounasruokaa koulun henkilökunnalle.

Kesän jälkeen on ollut mukava palata takaisin koulunpenkille, kertoo Juuso Montonen.

– Oli mukava kesä, sai tehdä kokin töitä ja tolleen. Oli ihan kiva palata sitten treenailemaan tänne.

Opiskelijoilla on hyvin tiedossa myös syksyllä ammattiopistojen opiskelussa tapahtuvat muutokset. Kuun alussa tuli voimaan tutkintorakenteen uudistus, jossa opiskeluaikaan perustuvat opintoviikot katoavat, ja tilalle tulee osaamispisteet.

Jatkossa on ihan sama, opitko ammattitaidon koulun tunneilla, työpaikalla tai vaikkapa harrastuksessa tai perheyrityksessä, kunhan pystyt osoittamaan taitosi vaaditulla tavalla. Omatoiminen opiskelija voi siis nopeuttaa myös valmistumistaan, ja vaikkapa hyödyntää kesällä oppimiaan taitoja.

Näin kaavailee myös Juuso Montonen.

– Siellä [kesätöissä] oli lounasruokia ja meillä on seuraavaksi työharjoittelussa lounasruuat, niin varmasti on apua siihen.

Uudistus näkyy eniten yhteisissä aineissa

Opetusministeriön ammatillisen koulutuksen osaston ylijohtajan Mika Tammilehdon mukaan uudistus näkyy opiskelijoiden arjessa aluksi erityisesti niin sanotuissa yhteisissä aineissa eli vaikkapa äidinkielessä, kielissä ja matematiikassa.

Perinteisinä oppiaineina ne katoavat, ja tilalle tulee laajempia kokonaisuuksia, kuten viestintä ja vuorovaikutusosaaminen ja matemaattis- ja luonnontieteellinen osaaminen.

– Osaamisvaatimukset eivät häviä, nyt vain voidaan rakentaa oppimispolku eri tavalla. Nyt lisätään vapautta siihen, miten se osaaminen hankitaan, Tammilehto sanoo.

Käytännössä perinteinen koulumainen opetus vähenee ja osaamista pitää hankkia muualta, aivan kuten ammattiaineissakin. Tutkintoon tarvittavaa kielitaitoa voi kokiksi opiskeleva kartuttaa esimerkiksi työskentelemällä keittiössä, jossa muu henkilökunta on ruotsin- tai englanninkielistä.

Opettaja: Uudistuksessa sekä hyvää että huonoa

Kokkiopiskelijoita 26 vuotta opettanut Teija Pulli suhtautuu uudistukseen myönteisesti, mutta juuri yhteisiä aineita koskevassa uudistuksessa hän näkee vaaranpaikkoja.

– Se on sääli, se on opiskelijaa kohtaan aika ikävää. Jos sinulla on vaikka kielellisesti hankaluuksia oppia, vaikka ruotsin kielellä kertomaan ruuista, niin miten sinä ne oikein opit. Opettajan ohjauksessa oppiminen on kuitenkin helpompaa. Nyt pitää panostaa paljon itsenäiseen opiskeluun.

Pulli uskoo, että omatoimiset ja lahjakkaat pärjäävät kyllä, mutta osa opiskelijoista tarvitsee entistä enemmän tukea.

– Hyvää [uudistuksessa] on se, että opiskelija pystyy valmistumaan nopeammin ja saa itsensä työmarkkinoille. Huonoa on se, että aina on joukossa opiskelijoita jotka tarvitsee enemmän opetusta – he jäävät sitten vähän heikommalle. Toki heillekin pyritään sitten tarjoamaan enemmän tukea, eli lisäopetus on mahdollista.

Uudistukset säästöjen varjossa

Nyt voimaan tullut tutkinnonuudistus on vasta alkua. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin, ja muutoksia on tulossa niin rahoitusjärjestelmään kuin säätely- ja ohjausjärjestelmäänkin.

Muutoksia toisen asteen koulutukseen tehdään kuitenkin isojen säästöjen varjossa. Ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan ammatilliseen koulutukseen on tulossa noin 250 miljoonan euron säästöt.

Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen Amken mukaan ammatillista koulutusta on rokotettu todellisuudessa vieläkin kovemmin. Jos mukaan lasketaan aiempien hallitusten päätökset, työvoimapoliittisen koulutuksen karsiminen ja nuorison aktivointia koskevien määräaikaisten erityisohjelmien päättyminen, ammatillisesta koulutuksesta säästetään vuosien 2014–2017 aikana Amken mukaan jopa noin 500 miljoonaa euroa.

Tammilehto myöntää, että säästöt kyllä näkyvät.

– Opiskelijamääriä on vähennetty, ja se näkyy tarjonnan puolella. Opiskelijaa kohti määrättävää yksikköhintaa on leikattu eli varmasti se arjessa näkyy. Eroja toki on oppilaitosten välillä eli siinä, miten koulutuksen järjestäjät ovat käytännössä säästöjä toteuttaneet.

Vantaan ammattiopistossa kokin perustutkintoa suorittaville rahan väheneminen näkyy tänä syksynä esimerkiksi materiaaleissa, kertoo ammatillisten aineiden lehtori Teija Pulli.

– Kun ennen tehtiin litran vehnätaikina, nyt tehdään puolen litran.