He taistelivat Suomen puolesta – yli 150 tataaria palveli talvi- tai jatkosodassa

Talvi- ja jatkosodan aikana yli 150 tataarimiestä palveli rintamalla tai väestönsuojaustehtävissä. Heistä kymmenen antoi henkensä Suomen puolesta. Korpraali Hasan Abdrahimin tarina on dokumentoitu tarkasti.

Kotimaa
islam-seurakunta muistolaatta
Sankarivainajien muistolaatta paljastettiin marraskuussa 1987 Islam-seurakunnan seurakuntatalolla. Vastaava muistomerkki on sijainnut Suomen Islam-seurakunnan hautausmaalla vuodesta 1956.Suomen Islam-seurakunnan veteraaniteos

Suomen muhamettilaisella hautausmaalla vihmoi huhtikuun 18. päivänä vuonna 1940 vettä. Lepopaikka oli ympäröity lauta-aidoin, ja ilma oli kosteasta ilmasta sumuinen.

Viipurinlahdella maaliskuun 5. päivänä kuolleen sotilaan hautaussaatossa kulki toistakymmentä sotilasta, ja arkun viereen oli asettunut kuuden hengen kunniavartiosto.

Korpraali Hasan Abdrahimin hautapaikan luona, hautausmaan itäisessä nurkkauksessa, kantajat laskivat arkun kostealle maalle. Vanhemmat miehet muodostivat hautapaikan viereen suoran rivin, ja noin 60-vuotias pappi aloitti kiitospuheensa.

Hänen puheensa nousi ja laski laulavaa tahtia, kunnes arkku laskettiin hautaan. Monttu peittyi ystävien ja omaisten lapioidessa maata arkun päälle.

Luistelua ja pyöräilyä harrastanut Hasan oli täyttänyt kuollessaan juuri 26 vuotta. Hän oli yksi kymmenestä talvi- ja jatkosodassa kuolleesta tataarista.

– Hasan Abdrahimin tarinaa on dokumentoitu sekä rintamalta että hautajaisista, kertoo valtiotieteiden tohtori ja Maahanmuuttoviraston tutkija Antero Leitzinger.

Moni lähti vapaaehtoiseksi

Ennen talvisotaa itsenäisen Suomen yhteiskunnan peruspilareita rakennettiin voimakkaasti. Antero Leitzingerin mukaan tataarit olivat talvisodan alkaessa lojaaleja kansalaisia.

Leitzingerin näkemystä tukee se, että useat Suomessa asuneet muslimit, jotka eivät olleet Suomen kansalaisia, ilmoittautuivat armeijaan vapaaehtoisina. Suomen tataariyhteisöstä osallistui talvi- ja jatkosotaan yli 150 miestä. Joka toisella oli tuolloin Suomen kansalaisuus.

Sata sotaan lähtenyttä tataarimiestä palveli miehistössä, 38 aliupseeristossa, yhdeksän upseerina, kaksi sotilasvirkamiehenä, viisi sotapoikana ja yksi laivapoikana. Tataarinaisista 21 työskenteli sodan aikana Lotta Svärd -järjestössä.

tataarit sodassa
Hasan Abdrahim palveli talvisodassa korpraalina Hän kaatui Viipurinlahdella 5.3.1940. Hautajaisilmoitus herätti huomiota.Suomen Islam-seurakunnan veteraaniteos

Suomen Islam-seurakunnan Helsingin hautausmaalla seisovaan muistomerkkiin on kaiverrettu kymmenen Suomen sodissa kuolleen tataarin nimet.

Kolme listalle päätyneistä kuoli talvisodassa ja seitsemän jatkosodassa. He palvelivat eri tehtävissä rintamalla ja väestönsuojelutehtävissä.

Hasan Abdrahimin tarina on tataarien sotahistoriassa poikkeuksellinen, koska 11. jääkärirykmentin esimies kuvaili Abdrahimin kuoleman tarkasti morsiamelleen lähettämissä kirjeissä.

Harjapäinen naureskelija

Esimiehen mukaan Abdrahim sai Viipurinlahdella käydyssä taistelussa ensin yhden luodin käsivarteensa, muttei suostunut laskeutumaan kiven taakse. Toinen luoti osui olkapäähän, mutta Abdrahim jatkoi.

Hän tulitti siinä aikansa, toiset vaativat häntä lähtemään taakse, mutta hän nauroi omituista, hiljaista nauruansa ja sanoi kyllä pystyvänsä hoitamaan leiviskänsä. Väitti haavojansa pikkunaarmuiksi. Vihdoin sattui kivelle kiivenneeseen harjapäiseen ja fatalistiseen turkkilaiseen kolmas luoti, joka tunkeutui hänen kaulastansa läpi.

Esimies veti Abdrahimin ahkioon kolmannen osuman pudotettua miehen. Hasan Abdrahimin elämä päättyi myöhemmin joukkosidontapaikalle.

Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti Moskovan rauhansopimuksen kahdeksan päivää Hasan Abdrahimin kuoleman jälkeen 13. maaliskuuta 1940.

Lähteet: Suomen Islam-seurakunnan veteraaniteos, VTT Antero Leitzinger, Suomen Islam-seurakunnan puheenjohtaja Atik Ali, lehtimies Jaakko Oskari Ikolan kuvailu hautajaistilaisuudesta Vaasa-lehdessä 19.4.1940