Yhden koulupsykologin vastuulla on nyt tuhat oppilasta

Vuoden alusta voimaan astuneessa oppilashuoltolaissa määriteltiin koulupsykologeille uusi mitoitussuositus. Koulupsykologien mielestä uusi luku on liian suuri, eikä ennaltaehkäisevälle työlle jää riittävästi aikaa.

Kotimaa
Koululaisia ylittämässä suojatietä Helsingissä 12. elokuuta 2014.
Koululaisia ylittämässä suojatietä Helsingissä 12. elokuuta 2014. Yle Uutiset pyysi kuutta pääkaupunkiseutulaista pohtimaan ystävällisyyden ja sopimattoman käytöksen rajaa suhteessa itselle tuntemattomiin lapsiin. Roni Rekomaa / Lehtikuva

Tuhat oppilasta yhtä koulupsykologia kohden – tällainen on vuoden alusta voimaan astuneen oppilashuoltolain suositus.

Suomen Psykologiliiton suositus on, että oppilaita olisi 600–800 yhtä psykologia kohden. Jo ennen lakiuudistusta mitoitus on Helsingissä ollut yli psykologiliiton suosituksen. Helsingissä lakia on ryhdytty noudattamaan täsmällisesti ja mitoitus on nostettu aiemmasta vajaasta yhdeksästäsadasta nykyiseen tuhanteen.

Psykologiliitto on ottanut kantaa Opetusviraston laatimaan linjaukseen, eikä pidä suuntaa hyvänä. Koulupsykologin ja Helsingin kaupunginvaltuutetun Anna Vuorjoen (vas.) arkityössä muutos ei ole vielä näkynyt.

– Mielestäni tässä on nimen omaan kyse siitä, minkä suunnan otamme, eli päätämmekö heikentää tätä psykologipalvelua, Vuorjoki sanoo.

Vuorjoen mukaan tällaisessa taloustilanteessa olisi oleellista tehdä päinvastoin ja vahvistaa koulupsykologien saatavuutta.

– Tällä tavoin voimme pitkällä tähtäimellä säästää rahaa, sillä jos nuoren ongelmat kasaantuvat, niitä joudutaan hoitamaan isommalla volyymilla myöhemmin, jolloin myös lasku on suurempi, Vuorjoki sanoo.

Toisen asteen oppilaitokset hyötyvät uudistuksesta

Lakiuudistuksen yhteydessä koulupsykologipalveluiden järjestäminen myös toisen asteen osalta siirrettiin kuntien tehtäväksi. Opetusviraston johtaja Liisa Pohjalainen on iloinen siitä, että palvelun saatavuus on nyt tasapuolistunut oppilaitosten välillä.

– Aiemmin meillä oli esimerkiksi ammatillisia oppilaitoksia, joissa ei ollut lainkaan koulupsykologeja, Pohjalainen kertoo.

Opetusviraston johtajan mukaan lakiuudistuksen myötä koulupsykologeja on itse asiassa palkattu Helsingissä kymmenkunta lisää, sillä nyt palvelu kattaa koko kouluverkon. Koulupsykologi Anna Vuorjoki pitää kehitystä toisen asteen osalta hyvänä.

– On hyvä, että psykologin vastaanotolle pääsee nyt myös toisen asteen oppilaitoksissa, mutta tämä ei kuitenkaan millään tavalla vähennä tarvetta peruskouluissa, Vuorjoki muistuttaa.

Ennaltaehkäisevälle työlle haetaan nyt muotoa

Opetusviraston johtaja Liisa Pohjalainen painottaa, että uusi oppilashuoltolaki tähtää ennaltaehkäisevän työn kehittämiseen.

– Helsingin peruskouluissa työtä tehdään nyt lain hengessä ruohonjuuritasolla ja tärkeää on, että kehitämme toimintaa kouluyhteisöistä käsin, Pohjalainen sanoo.

Helsingin kouluissa on otettu myös käyttöön viime vuosina erilaisia nettipalveluita, joiden kautta apua on mahdollista hakea ja saada myös nettiteitse. Anna Vuorjoki ei usko, että nettipalveluilla voidaan korvata koulupsykologin vastaanotolta saatava tuki.

– On hyvä, että nettipalvelut toimivat työn tukena, ja osalle oppilaista ne sopivat paremmin kuin toisille. Ihmisten välistä vuorovaikutusta ja toiselta kasvokkain saatavaa tukea on kuitenkin mahdotonta siirtää nettiin, Vuorjoki sanoo.