Suomen lentäjälegendan hurja tarina – rakensi koneen lokin avulla, petkutti Venäjää ja kuoli erakkona

Nuori Kasper Wrede haki 1900-luvun alkuvuosina poliisilta luvan kalalokin ampumiseen. Siitä lähti liikkeelle tapahtumaketju, joka huipentui Suomen ensimmäiseen moottorilentoon Kymijoen jäällä vuonna 1915.

Kotimaa
Kasper Wrede oli Suomen ensimmäinen kansainvälinen lentäjä.
Kasper Wrede oli Suomen ensimmäinen kansainvälinen lentäjä.Ummeljoen kyläyhdistys

22-vuotias Kasper Wrede teki suomalaista ilmailuhistoriaa lentämällä ensimmäistä kertaa Suomessa moottorilentokoneella. Lento tapahtui Kymijoen jäällä vuonna 1915. Koneen nuori mies oli rakentanut itse.

– Hän nousi koneella muutaman metrin korkeudelle ja lensi Kymijoen yllä olleiden lauttavaijereiden yli. Kone pysyi ilmassa noin sadan metrin matkan niin, ettei mikään koneen osa osunut maahan. Se ei ollut pitkä lento, mutta sillä oli iso merkitys, sanoo Ummeljoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jukka Naukkarinen.

Kasper Wrede joutui pian lennon jälkeen piilottamaan koneen osat Venäjän viranomaisilta ja pakenemaan.

– Maailma oli hyvin erilainen. Ei ollut nettiä ja oltiin Venäjän vallan alla. Ilmailuasioiden opettelu oli hyvin omatoimista, Naukkarinen toteaa.

Lentäjälegenda oli mystinen mies, jonka elämässä olisi aineksia elokuvaksi asti. Hänen kerrotaan erakoituneen jo nuorella iällä ja muuttaneen syrjäiselle saarelle Australian itäpuolelle. Hän kuoli vain 29-vuotiaana.

Kone pysyi ilmassa noin sadan metrin matkan. Se ei ollut pitkä lento, mutta sillä oli iso merkitys.

Jukka Naukkarinen

Lentokipinä syttyi jo nuorena

Kasper Wrede innostui teknisistä laitteista jo 4-vuotiaana pikkupoikana. Kartanossa nykyiseen Kouvolaan kuuluvassa Anjalassa lapsuutensa viettänyt poika saattoi seurata lumoutuneena myllyjen ja veturin männän työskentelyä.

Lentämisestä Wrede innostui kouluvuosina. Ilmailukipinän hänen uskotaan saaneen saksalaisista ilmailulehdistä. Vuonna 1910 hän rakensi itselleen lokin siivet, joiden kanssa hän teki hyppyjä kellarin tai puuvajan katolta.

Nuorukainen haki myös Kotkan poliisimestarilta luvan kalalokin ampumiseen. Täytetystä linnusta nuori mies haki mallia omalle liitotason siivelleen. Vuonna 1910 hän testasi liitosiipeä läheisellä Pöllömäellä, jonka viettävältä rinteeltä kaadettiin ensin puut nurin.

Wrede vietti lentämiseen liittyvien opintojensa ja töiden vuoksi paljon aikaa mm. Saksassa. Saksalaisten kuuluisin kone Taube teki Wredeen vaikutuksen.

Opinnot keskeytti ensimmäinen maailmansota. Vihollismaa Venäjän opiskelijat erotettiin koulusta. Wreden opiskelu jatkui Helsingin teknillisessä korkeakoulussa.

Ohjaus perustui siipien taivutteluun

Lentokoneen rakentamisen Wrede aloitti apulaisensa Otto Erikssonin kanssa loppukesällä 1914 palattuaan Saksasta. Nuorukaiset rakensivat konetta Wreden tekemien piirustusten pohjalta suuressa lautojen kuivausvajassa Anjalassa.

Wrede oli tuonut joitakin osia Saksasta, mutta metalliosia valmistettiin myös Myllykosken tehtaalla. Koneen tasot ja runko verhottiin öljykankaalla. Sukset olivat 15-20 senttiä leveitä, ja myös pyrstön alla oli pieni suksi.

Kone painui rymyä pitäen Kymijoen jäällä ja sillä kertaa todella nousi ilmaan ylittäen lossin vaijerin.

Veikko Yrjölä

Potkureita valmistettiin liimaamalla ohuita vanerilevyjä yhteen. Moottoriksi hankittiin kolmisylinterinen V-muotoinen, 30-40 kilon painoinen autonmoottori Ranskasta.

Koneen erikoisuus oli ohjaus, joka tapahtui siipiä taivuttelemalla. Ratti liikutti vaijereita, jotka kääntelivät siipiä sopivasti "kieroon".

Rahoitusta varten Wrede myi yhden pankkiosakkeensa.

Kasper Wreden lentokone lentää
Tietokoneella tehty kuva Kasper Wreden rakentamasta lentokoneesta.Ummeljoen kyläyhdistys

Pojat ihmeissään

Ilmaan yritettiin Kymijoen jäällä vuoden 1915 alkupuolella neljänä tai viitenä päivänä, mutta moottorin käynti oli epävarmaa. Kone teki lyhyitä hyppyjä.

Viimeinen lento onnistui parhaiten. Silloin kone kohosi puolen kilometrin matkalla useasti kolmen tai neljän metrin korkeuteen ja ylitti noin metrin korkeudelle pingotetun kartanon kapulalossin vaijerin.

Ilta alkoi jo hämärtää, kun moottorin kova ääni houkutteli lähistön poikia ihmettelemään historiallista lentoa. Yksi heistä oli 13-vuotias Veikko Yrjölä, joka muistelee lentoa Myllykoski Oy:n henkilökuntalehdessä vuodelta 1971.

– Kone piti valtavaa meteliä, siinä oli häkkyrää ja vaijeria vaikka millä mitalla. Se mennä viiletti jäätä pitkin, mutta ei se ensimmäisellä kerralla noussut ilmaan, Yrjölä muistelee lehdessä.

60 kilometriä tunnissa

Paikalla oli tehtaan konemestari, jonka mukaan kone tarvitsi lisää kierroksia. Koneen moottori vietiin läheiseen latoon, jossa sitä entrattiin.

– Kone painui taas rymyä pitäen Kymijoen jäällä ja kyllä se sillä kertaa todella nousi ilmaan ylittäen muun muassa lossin vaijerin.

Kone teki taidokkaan käännöksen jäällä ja lähti viilettämään joen yläjuoksun suuntaan. Yrjölä arvioi koneen nopeudeksi noin 60 kilometriä tunnissa sillä perusteella, etteivät pojat pysyneet koneen perässä.

Paikalla oli runsaasti paikallista väkeä, joka ihmetteli silmät ymmyrkäisinä lentäjää ja lentokonetta.

– Juoksivathan tuohon aikaan vanhat ämmätkin kiireen vilkkaa tielle, kun kuulivat auton olevan liikkeellä, Yrjölä sanoo Myllykoski Oy:n henkilökuntalehdessä.

Juoksivathan tuohon aikaan vanhat ämmätkin kiireen vilkkaa tielle, kun kuulivat auton olevan liikkeellä.

Veikko Yrjölä

Lentäjä ja kone katosivat

Tieto lennosta levisi nopeasti ja kantautui myös venäläisviranomaisten korviin. Lentäminen oli nimittäin Venäjän vallan aikana kiellettyä.

Pian kartanolle saapuikin nimismies kahden venäläisen upseerin kanssa etsimään lentolaitetta ja sen rakentajaa.

Lähialueen ladot, vajat ja myös kartanon huonekaluja täynnä ollut ullakko pengottiin, mutta mitään ei löydetty.

Kasper Wrede oli saanut vihiä tarkastuskäynnistä ja ehti paria vuorokautta aiemmin piilottaa koneen osat omiin kätköihinsä. Myös lentäjä itse oli poissa.

Kansainvälinen lentotodistus

Myöhemmin Wrede pääsi siviililentokouluun Ruotsissa. Uusi lentokoulu valmisti lentäjiä muun muassa Suomen Ilmavoimille, vaikkakin onnettomuudet ja konerikot nakersivat koulun mainetta.

Joulukuussa 1916 kotiin tullut kirje kertoi Wreden olevan Yhdysvalloissa, jossa hän työskenteli Curtisin lentokonetehtaalla Buffalossa.

Helmikuussa 1917 Amerikan Ilmailuklubi myönsi Wredelle kansainvälisen lentokoneohjaajatodistuksen. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka kyseisen todistuksen sai.

Suomeen Kasper palasi kansalaissodan jälkeen elokuussa 1918.

Kasper Wreden rakentaman lentokoneen näköismalli paljastettiin Kouvolan Keltakankaalla vuonna 2013.
Kasper Wreden rakentaman lentokoneen näköismalli paljastettiin Kouvolan Keltakankaalla vuonna 2013.Ummeljoen kyläyhdistys

25-vuotias liian vanha lentoupseeriksi

Suomessa Kasper Wrede ilmoittautui Ilmailuvoimien komentajalle ja esitti lentolupakirjansa. Wrede oli valmis ohjaaja ja upseeriehdokas.

Mies sijoitettiin kersantin sotilasarvolla Hermannin lento-osastoon. Hänet määrättiin mekaanikoksi Lentopataljoonaan ja myös lyhyeksi aikaa Utin lentoasemalle.

Jo vuoden 1919 alussa ylikersantti Wrede vapautettiin sotapalveluksesta yli-ikäisenä – lentoupseeriksi koulutettavien ikäraja oli tuolloin 25 vuotta.

Erakon elämä jäi lyhyeksi

Sotilaslentäjän ura jäi siten haaveeksi. Taustalla uskotaan olleen pahentunut sairaus. Wrede oli ollut sairaalloinen nuoresta asti, sillä hän sairastui poikana tuberkuloosiin ja myöhemmin epilepsiaan.

Wrede vaipui epätoivoon ja halusi karistaa kaiken taakseen. Niinpä hän vuokrasi itselleen Australian itäpuolelta Fidzi-saaristosta pienen asumattoman saaren. Luonnonvarainen elämä alkoi vähitellen miellyttää miestä.

Lokakuussa 1921 Wrede kuitenkin kuoli vaikeaan uuteen sairauteen Australian mantereella. Hän oli kuollessaan vain 29-vuotias.

Unohdetun lentäjän uusi nousu

Suomen ensimmäinen lentäjä ehti jo painua unholaan. Erään kartanon ullakolta löytyi kuitenkin myöhemmin runkokehikko, jota Kasper oli kehitellyt uutta ohjausjärjestelmää varten.

Rakentamiseen liittyviä asiapapereita tai valokuvia ei ole löytynyt, mutta koneen rakennusvaiheista kertova muistikirja löytyi. Se oli saksan-, ruotsin-, ja suomenkielinen ja varustettu suhteellisen selkein piirroksin.

Ummeljoen kyläyhdistys rakennutti Wreden käyttämästä koneesta näköisversion. Rakentajana toimi tamperelainen Lentovarikon Kilta.

Lasivitriiiniin sijoitettu näköismalli paljastettiin Kouvolan Keltakankaalla vuonna 2013.

Suomen ensimmäisestä moottorilennosta tuli kuluneeksi keväällä sata vuotta. Lentoa juhlistetaan torstaina Kouvolan Ummeljoella ja Kymijoen Vesistökeskuksessa.

Lähteet: Kasper Wreden historiikki, kirjoittanut Martti Kivistö, Ummeljoen kyläyhdistyksen nettisivut