Koe uusi yle.fi

Harva pääsee harjoittelemaan vanhaa japanilaista taistelutaitoa – video

Tenshin shōden Katori shintō-ryū tai lyhyesti katori on Japanin vanhimpia perinteisiä taistelutaitojen koulukuntia. Lajissa täytyy kasvattaa tekniikan lisäksi myös päätä, muuten katorissa ei pääse pitkälle.

ilmiöt
Katoria harjoitellaan.
47-vuotias Kai Koskinen aloitti kamppailu- ja taistelulajiharrastuksen jo 80-luvulla, ja sittemmin niistä on tullut melkeinpä elämäntapa. Japanissa mies käy pari kertaa vuodessa, ja aika usein mukaan reissulta tarttuu parhaimmillaan satoja vuosia vanha samuraimiekka - tai kaksi.

Kai Koskinen sattui oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Hän on yksi harvoista länsimaalaisista ja ainoa Skandinavian alueella katorin opetusluvan saanut. Koskiselle on myönnetty lajin päälinjan opetuslupa eli shindosha-arvo vuonna 2008 sekä Menkyo-arvo 2012.

Suomessa katoria harjoitetaan rajoitetusti ja Jyväskylässä harjoitellaan tyylin pääopettajan Risuke Ōtaken päälinjaa. Jyväskylässä katoria harjoittelee kymmenkunta henkilöä ja muualla Suomessa toiset kymmenkunta.

Pitää kasvattaa myös päätä, eikä pelkästään hauista ja tekniikkaa.

Kai Koskinen

Lajin juuret voidaan ajoittaa 1400-luvulle. Katorissa harjoitellaan muun muassa puumiekkoja ja keihäitä käyttäen vanhoja japanilaisia sotataitoja.

Katoriin kuuluu taistelun lisäksi vanhoja ensiaputaitoja, kuten elvyttämistä, verenvuodon tyrehdyttämistä tai vaikkapa terävien esineiden poistamista silmistä.

Lajissa on vahvassa osassa myös vanhat, uskonnolliset piirteet. Koskisen mukaan katori on kaiken kattavaa taistelutaitoa, jossa henkisellä puolella on vahva sija.

– Pitää kasvattaa myös päätä, eikä pelkästään hauista ja tekniikkaa. Vuosien varrella ihminen kehittyy. Jos siinä on vain tekniikkaa, kehitys on köyhää.

– Väittäisin, ettei kovin pitkälle siivet kanna, jos ei tutustu vanhoihin japanilaisiin uskontoihin samalla kun tutustuu vanhoihin japanilaisiin taistelulajeihin, Koskinen jatkaa.

Muun muassa kepeillä treenataan katoria.
Esko Pulliainen / Yle

Alku aikidosta, kirjoja katorista

Koskinen tutustui aikanaan 80-luvulla taistelulajeihin modernien budolajien kautta ja lähti aikidosta liikkeelle. Lopulta hän sai käsiinsä katorista kertovia kirjoja. Siihen aikaan liikkui huhuja, ettei länsimaalaisia päästettäisi ollenkaan lajin pariin.

– Myöhemmin kun Ōtake-sensei huomasi, että länsimaalaiset haluavat oppia katoria, on parempi opettaa heille oikeaa katoria, kuin antaa erilaisten koulujen levitä katorin nimissä, Koskinen kertoo.

Syy siihen, miksi katorin opetuslupien määrä sekä harjoitteluryhmien koot pidetään pieninä, on tason säilyttäminen. Mukaan treenaamaan ei noin vain pääse: kiinnostunut saa aluksi Koskiselta tuhdin tietopaketin luettavaksi, jonka jälkeen kiinnostuneen täytyy seurata kolmet katoriharjoitukset.

– Haluamme mukaan kärsivällisiä ihmisiä, jotka haluavat ymmärtää lajin myös japanilaisen silmin.

Koskinen itse haluaa oppia katorista edelleen lisää, niin tekniikkaa kuin tutustua paremmin katorin henkiseen ja uskonnolliseen puoleen. Katorissa on loppuelämäksi opittavaa.

– Olisi sääli, jos sitä jaettaisiin huolimattomasti kuin kauhalla. Se on todella vanhaa tietoa ja se on säilynyt muuttumattomana pitkiä aikoja, Koskinen toteaa.

Kai Koskista haastatteli toimittaja Esko Pulliainen.