1. yle.fi
  2. Uutiset

Aikuinen voi saada fobian väsyneenä ja stressaantuneena

Kymmenen prosenttia suomalaisista kärsii arkea haittaavasta pelosta tai fobiasta. Yleisimpiä ovat korkean tai ahtaan paikan kammo, sosiaaliset pelot sekä erilaiset hyönteis- tai eläinfobiat.

terveys
Näkymä Tallinnan Teletornin näköalatasanteen lattiassa olevasta ikkunasta.
Korkean paikan kammo on yksi yleisimmistä fobioista.Sanna Savela / Yle

Fobiat ja kammot kehittyvät joko lapsuudessa tai vasta aikuisiällä. Lapsena alkunsa saaneet fobiat voivat johtua traumaattisen tapauksesta, kuten väkivallan tai onnettomuuden kokemisesta. Myös vanhempien ja lähipiirin jatkuva ja voimakas pelottelu jollain asialla voi saada aikaan fobian.

Korkean paikan kammo on fobioista yksi yleisimpiä ja sille on fysiologinen myös perusta.

Heli Heiskanen, psykologi, kouluttaja

Lapsena saatu kammo voi kohdistua joko tiettyyn tilanteeseen, joka on tapahtunut tai aivan sattuman varaisesti johonkin muuhun, vaaralliselta tuntuvaan asiaan tai tilanteeseen.

Kammo voi syntyä myös myöhemmin. Väsyneenä ja stressaantuneena voi saada paniikinomaisen pelkoreaktion.

– Se voi olla vaikkapa elokuvateatterissa ja jostain syystä tulee pelkoreaktio. Ihminen rupeaa varomaan elokuvissa käymistä, koska ei halua mennä uudestaan siihen tilanteeseen, jossa kohtaus iski, kertoo psykologi ja kouluttaja Heli Heiskanen.

Pelko saa vallan, kun ihminen alkaa toistuvasti välttelemään tilannetta, jossa pelkotila iski. Fobiasta voi päästä eroon, mutta taival voi olla pitkä. Yleensä lapsuuden pelot poistuvat iän ja kokemuksen myötä.

– Pelot voivat pysyä läpi elämän, mutta yleensä ne ovat poistettavissa, jos niin haluaa. Se vaatii vaivaa, Heiskanen kertoo.

Kahvihetki
Esiintyminen tai sosiaalinen tilanne voivat aiheuttaa pelkotiloja. Jukka Koski / Yle

Kahvikuppineuroosi eli sosiaalisten tilanteiden pelko

Ihminen voi pelätä lähes mitä vain: käärmeitä ja hämähäkkejä, ukkosta, korkeita paikkoja, sosiaalisia tilanteita tai vaikka avointa vettä.

– Korkean paikan kammo on fobioista yksi yleisimpiä ja sille on myös fysiologinen perusta. Oikeasti se on aivojen ja tasapainoaistin kannalta voimakas kokemus katsoa korkealta ylhäältä alaspäin. Sosiaaliset pelot ovat myös melko yleisiä, pelätään esiintymistä tai on kahvikuppineuroosi eli sosiaalisten tilanteiden pelko.

Ihmiset vain sopeutuvat ja välttelevät parhaansa mukaan pelkotilanteita.

Heli Heiskanen, psykologi, kouluttaja

Päästäkseen eroon kammosta omasta pelonkohteestaan tulisi Heiskasen mukaan hankkia asiallista tietoa. Esimerkiksi korkean paikan kammosta voi selvittää sen todelliset riskit: kuinka vaarallista on nousta tikkaita pari askelta, nousta näköalatorniin tai seistä kallionreunalla. Rentoutumistaidot ovat myös tärkeässä osassa.

– Ei kannata mennä suoraan korkeimpaan torniin ja pakottaa itsensä olemaan siellä vaikka tuntuisi pahalta. Avain asia on, että se ahdistus ei saa olla missään vaiheessa totuttautumista sietämätöntä.

Pelosta voi päästä eroon pienin askelin

Pienimmät askeleet pelosta pääsemiseksi voivat alkaa vaikkapa katsomalla videolta tai televisiosta, kun muut tekevät pelottavaa asiaa.

– Tai seuraamalla ulkomaailmassa kun tilanne tapahtuu tai menemällä ystävän kanssa tilanteeseen aluksi. Vaikeimmat askeleet ovat lopulta niitä, kun menee yksin pahimpaan mahdolliseen tilanteeseen, Heiskanen kertoo ja neuvoo käyttämään apuna mielikuvitusta sopivien harjoitusten keksimiseen.

Ammattiapua kammoihin on saatavilla myös terapian ja lääkehoidon muodossa. Kymmenen prosenttia suomalaisista kärsii pelosta tai kammosta, joka haittaa arkea.

– Ne aiheuttavat tilanteiden välttelyä ja yleensä ne eivät ole niin pahoja, että niihin haettaisiin hoitoa. Ihmiset vain sopeutuvat ja välttelevät parhaansa mukaan pelkotilanteita, Heiskanen sanoo.

Heli Heiskasta haastatteli toimittaja Titta Puurunen.

Lue seuraavaksi