1. yle.fi
  2. Uutiset

Taloustieteen professori Haaparanta Kreikasta: Velkahelpotukset avainasemassa

Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta suhtautuu epäillen Kreikan uuden tukiohjelman mahdollisuuksiin ilman velkahelpotuksia. Haaparannan mukaan Kreikan talous jatkaa taantumista ellei velkaa leikata.

Kreikan kriisi
Pertti Haaparanta
Taloustieteen professori Pertti Haaparanta Aalto-yliopistosta.Yle

Professori Haaparanta totesi torstaina Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että politiikka, jota Kreikalta vaaditaan kolmannessa tukipaketissa, on täysin samaa kuin tähänkin asti.

– On vaikea kuvitella, että mikään muuttuisi Kreikassa. Siinä mielessä velkahelpotukset, millä tavalla ne tehdäänkin, ovat aivan keskeisessä asemassa.

Jos Kreikalta leikattaisiin velkaa, siltä menisi pienempi osa menoistaan velkojen maksuun ja maa voisi helpommin yrittää paranata koulujen ja terveydenhuollon tilaa ja lievittää nuorisotyöttömyysongelmaa, tutkija arvioi.

Haaparanta korostaa, että taloustieteellinen tutkimus tukee näkemystä, että inhimillinen pääoma sekä tutkimus- ja kehitystoiminta ovat kasvun keskeisiä elementtejä lisätessään talouden kokonaistuottavuutta.

– Nyt kaikki tämä on unohdettu, kun puhutaan rakennepoliittisista uudistuksista Kreikan osalta, Haaparanta sanoi Ykkösaamussa.

Haaparanta: Yksityistämisohjelma tulonsiirto sijoittajille

Haaparanta pitää epäilyttävänä erityisesti Kreikalta vaadittavaa yksityistämisohjelmaa.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Kreikka pakotetaan myymään alihintaan ulkomaisille sijoittajille ison osan varallisuudestaan. Tämä on selkeästi valtavaa varallisuuden siirtoa yksityisille kansainvälisille sijoittajille.

– Paljon parempi vaihtoehto olisi, jos tämä yleensäkään halutaan tehdä, on että se toteutettaisiin sitten kun Kreikan talous on normaalitilassa. Näin he saisivat omaisuudestaan paremman hinnan.

Haaparanta korostaa, että ilman velkahelpotuksia uusi tukiohjelma heikentää edelleen Kreikan taloutta.

Hän vertaa Kreikan tilannetta Latinalaisen Amerikan maiden 1980-luvulla alkaneeseen velkakriisin ja niistä saatuihin kokemuksiin.

– Jos velka on hyvin suuri suhteessa maan maksukykyyn, eli bkt:hen, niin velan arvo on käytännössä huomattavasti alhaisempi kuin sen nimellisarvo. Kaikki tietävät että maa ei pysty maksamaan velkojaan, eikä niitä voida saada takaisin.

–Tälläisessä tilanteessa velkahelpotus on itse asiassa voinut kasvattaa velan todellista arvoa, ja se on ollut sekä velkojan että velallisen etu.

Velkaleikkaukset ovat monessa maassa poliittisesti arka asia, joka yritetään verhoja keskusteluun lainaehtojen keventämisestä, sanoo Haaparanta.

– Pitäisi puhua reilusti velkojen leikkaamisesta. Ymmärrän, että jos on nostatettu kiihkoa Kreikan auttamista vastaan niin tällöin ilmoitus miljardien eurojen velan pyyhkimisestä Kreikalta näyttäisi pahalta. Mutta sitten voidaan ikään kuin olla armollisia, siirtää maksuaikaa kymmenillä vuosilla eteenpäin. Käytännössä se on sama asia.

Kreikka on päässyt lainoittajiensa kanssa sopuun kolmannen tukipaketin päälinjoista ja tulevien vuosien talouskasvu- ja budjettitavoitteista.

Suomen kantaa Kreikan kolmanteen lainaohjelmaan pohditaan torstaina eduskunnassa, jossa suuri valiokunta ohjeistaa valtiovarainministeri Alexander Stubbia perjantaista ylimääräistä EU:n valtiovarainministerin huippukokousta varten.

Lue seuraavaksi