Tiukkaan aikatauluun tottuneen työmyyrän mieli lepää aalloilla

Purjehtiessa luonto tulee liki. On elettävä suorastaan luonnon ehdoilla. Vierasvenesatamissa voi olla sosiaalinen, mutta luonnonsatamissa saa olla vaikka erakko.

purjehdus
Matkapurjehduksen harrastaja Juha Järvenreuna Paraisilla Stormälön satamassa
Yrjö Hjelt / Yle

Tämä kesä on koetellut purjehtijoita. Varsinkin alkukesästä tuulivaroitukset, kymmenen asteen tuntumassa keikkuva lämpötila ja hyinen merivesi veivät monelta veneilijältä innon: Kannattaako näissä olosuhteissa lähteä merelle lainkaan?

Juha Järvenreuna muistelee sanontaa, jonka mukaan huonolla kelillä merellä ei ole muita kuin partiolaisia ja hulluja.

Tuulten ja merisavujen ansiosta esimerkiksi juhannuksen jälkeinen purjehdusreissu Ahvenanmaan ympäri vaati erityistä tarkkuutta ja malttia.

Matkapurjehdusta harrastavalle Juha Järvenreunalle purjehduksesta onkin tullut elämäntapa.

Tuosta kun irrotan köydet perjantaina iltapäivällä, niin mieli alkaa levätä.

Juha Järvenreuna

– Purjehtiminen muuttaa koko elämänkatsomusta. Luonto on purjehtiessa paljon lähempänä kuin normaalisti. Maissa en ole kiinnostunut sääilmiöistä, mutta purjehtiessa kaikki on kiinni siitä, mitä sää sallii, kuvailee Järvenreuna.

Hän seisoo Aurora-veneensä kannella Paraisilla, Stormälön satamassa. Merivesi kimmeltää taustalla, ja kaikki on valmiina päivän purjehdusta varten.

– Purjehtiminen on monelle nykyajan ihmisille henkireikä. Työelämän aikataulut ovat niin tiukkoja. Itsekin teen käytännössä ympäripyöreitä työpäiviä. Tuosta kun irrotan köydet perjantaina iltapäivällä, niin mieli alkaa levätä, ympäristöteknologian alalla toimiva toimitusjohtaja kertoo.

Stressin aiheet unohtuvat – tai ainakin vaihtuvat

Kaikki tiivistyy toisaalta vapauteen, toisaalta elämän yksinkertaisuuteen.

– Veneessä en stressaa talon remonttia enkä ruohonleikkuuta.

Maissa en ole kiinnostunut sääilmiöistä, mutta purjehtiessa kaikki on kiinni siitä, mitä sää sallii.

Juha Järvenreuna

Suomenlahti, Viron rannikko, Loviisa, Porvoo, Helsinki... Kesälomalla Järvenreuna purjehti vaimonsa kanssa yli kolme viikkoa putkeen.

– Yleensä vietän kaiken vapaa-ajan merellä. Se tarkoittaa sitä, että viikonloput menee veneessä: perjantai-iltana lähdetään ja sunnuntaina tullaan mahdollisimman myöhään takaisin.

– Voisimme jopa asua purjeveneessä, jollei Suomessa olisi kylmät talvet.

Harrastus ei ole jäänyt vain purjehtimiseen, vaan Järvenreuna myös rakentaa itse mahonkista, nostokölistä pientä puupurjevenettä.

Pahimmat jutut kuulee naisten miehistösaunassa

Monelle purjehduksessa tärkeää on myös sosiaalisuus. Se että illan saapuessa voi istahtaa vierasvenesatamassa muiden matkaajien kanssa.

Turun saaristo tarjoaa valtavasti hienoja paikkoja, joissa voi mennä keula-ankkuriin luonnonsatamaan ja olla ihan rauhassa.

Juha Järvenreuna

– Huikeimmat jutut kuulee miehistösaunoissa. Kuulemma varsinkin naisten miehistösauna on kaikkein pahin, naurahtaa Järvenreuna.

Toisaalta sosiaalisuuden vastapuolena on oma rauha. Purjehtiessa pääsee olemaan omissa ajatuksissaan, kun kääntää suunnan kohti rauhallisia luonnonsatamia.

– Sosiaalisuuteni lepää, ja minusta tulee hetkeksi erakko.

– Turun saaristo tarjoaa valtavasti hienoja paikkoja, joissa voi mennä keula-ankkuriin luonnonsatamaan ja olla ihan rauhassa, Juha Järvenreuna tunnelmoi.