"Melkein kaikki Suomen filosofian professorit olleet jossain vaiheessa Hintikan oppilaita"

Eilen keskiviikkona kuollut Jaakko Hintikka oli innostava opettaja, sanoo Hintikan tutkimusryhmässä 1970-luvulla ollut filosofi Ilkka Niiniluoto. Filosofi Esa Saarinen kuvailee Hintikkaa ainutlaatuiseksi älyn jättiläiseksi.

Kotimaa
Suomalainen filosofi, filosofian professori Jaakko Hintikka työpöytänsä ääressä 21. elokuuta 1971.
Suomalainen filosofi, filosofian professori Jaakko Hintikka työpöytänsä ääressä 21. elokuuta 1971. Jarmo Hietaranta / Lehtikuva

Filosofi Jaakko Hintikka oli yksi Suomen kaikkien aikojen kansainvälisesti tunnetuimmista tutkijoista, arvioi Helsingin yliopiston entinen kansleri ja teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto.

Niiniluodon mukaan Hintikka säilytti koko kansainvälisen uransa ajan läheiset suhteet Suomeen ja toimi innostavana opettajana.

– Voisipa sanoa, että melkeinpä kaikki Suomen filosofian professorit ovat olleet jossain vaiheessa Hintikan oppilaita, Niiniluoto sanoo.

Niiniluodon mukaan Hintikka teki läpimurtonsa 1950-luvulla keksimällä uusia logiikan välineitä, joita on voitu soveltaa erilaisten filosofisten kysymysten käsittelyyn.

Opin Hintikalta kaikki ne tärkeät filosofian menetelmät, joita olen voinut omalla urallani käyttää.

Ilkka Niiniluoto

– Näitä ovat niin sanottu mahdollisten maailmojen semantiikka, jonka avulla voidaan tutkia modaalikäsitteitä niin kuin mahdollisuus ja välttämättömyys ja episteeminen logiikka, jossa tutkitaan tiedon ja uskon käsitteitä ja niiden loogisia ominaisuuksia, Niiniluoto selittää.

– Näillä keksinnöillä 1950-luvulla ja 60-luvun alussa Hintikasta tuli yksi maailman tunnetuimmista filosofisen logiikan tutkijoista.

Niiniluoto oli itsekin Hintikan tutkimusassistenttina 1970-luvulla ja teki oman väitöskirjansa hänen tutkimusryhmässään. Niiniluodon mukaan Hintikan tutkimusryhmä oli eräänlainen "huippuyksikkö" ennen kuin koko käsitettä edes tunnettiin.

– Olin hänen kanssaan Stanfordin yliopistossa. Opin Hintikalta kaikki ne tärkeät filosofian menetelmät, joita olen voinut omalla urallani käyttää.

Niiniluodon mukaan Hintikka jatkoi tutkimusta loppuun asti ja oli vielä viime viikolla esitelmöitsijänä suuressa logiikan ja tieteen filosofian kansainvälisessä konferenssissa.

"Ainutlaatuinen älyn jättiläinen"

Myös Aalto-yliopiston soveltavan filosofian professorina toimiva Esa Saarinen oli Jaakko Hintikan tutkimusryhmässä 1970-luvulla. Niiniluodon tavoin Saarinen teki Hintikan ryhmässä oman väitöskirjansa.

– Sitä kautta sain katapulttimaisen liikkeellelähdön akateemisen uraani, suru-uutisesta liikuttunut Saarinen sanoo.

Saarisen mukaan Hintikka kuului kansainvälisen tutkimuskentän kirkkaimpaan ykköskaartiin.

– Hän oli ainutlaatuinen älyn jättiläinen, Saarinen kuvailee.

Saarisen mukaan Hintikka avasi suomalaista filosofiaa kansainvälisen kentän tärkeimpiin pöytiin. Myös hänen oppilaansa saivat ikään kuin lentävän lähdön kansainväliseen filosofian tekemiseen huipputasolla.

– Suomalainen filosofia on kansainvälisesti erittäin arvostettua ja keskeinen syy siihen on Jaakko Hintikka, Saarinen kiteyttää.

Saarisen mukaan Hintikka liikkui filosofiassa poikkeuksellisen laajalla alueella kielifilosofiasta logiikkaan ja antiikin filosofiasta rakkauteen. Rakkautta Hintikka käsitteli Saarisen mukaan ”vavahduttavasti” viimeiseksi jääneessä kirjassaan.

Hintikan tunnusmerkkejä ajattelijana olivat Saarisen mukaan hänen käsitteellinen mielikuvituksensa, hänen luova rohkeutensa ja hänen itsevarmuutensa.

– Tapasin Jaakko Hintikan 20-vuotiaana. Kun lensin pois hänen välittömästä vaikutuspiiristään joskus 80-luvun alkupuolella olin väitellyt logiikasta Hintikan johdolla. Sain niistä vuosista perinnöksi analyyttisen ja rohkean tavan jäsentää ilmiöitä ja maailmaa. Minun on mahdotonta oikeastaan kuvitella myöhempää uraa ja elämää ajattelijana irrallaan siitä Hintikasta syntyneestä vaikutuksesta, Saarinen sanoo.