Maitorasvan pilkkominen vatsavaivojen syynä? Rasva vaihtaa käsittelyssä takkinsa

Olisitko valmis hämmentämään maidon rasvan itse vispilällä? Tältä vaivalta teollisuus säästää ihmisen maidon homogenoinnilla. Moni epäilee, että juuri homogenointi eli rasvan pilkkominen aiheuttaa vatsavaivoja.

maito
Maitoa.
Yle

Suomalaisten kokemukset osoittavat, että Keski-Euroopassa syödyt maitotuotteet eivät aiheuta vatsanväänteitä kuten kotimaan maitovalmisteet.

Jäätelöä valmistavan sotkamolaisen Huuskolan maatilan emännällä Sirpa Lukkarilla on oma käsitys siitä, mistä vatsanväänteet ja sen aiheuttamat sivuilmiöt johtuvat. Moni tunnistaa ongelman, mutta selkeitä vastauksia ei tunnu löytyvän millään. Vatsan epätavalliseen toimintaan voi olla useita syitä. Eniten Lukkari epäilee homogenointia ja lisättyä D-vitamiinia.

– Jokainen äiti ja isä tietävät, kun neuvolasta annetaan ensimmäinen D-vitamiinipurkki niin niitä neuvotaan antamaan varovasti, mutta ensisijaisesti syynä on homogenoitu maito, uskoo Lukkari.

Maidon homogenoinnissa raakamaidon rasvapalloset pilkotaan niin pieniksi, että ne jakautuvat maitoon tasaisesti, eikä maidon pinnalle nouse kermaa, eli maidosta tehdään tasalaatuista ja parannetaan sen aistittavaa laatua.

– Kansantajuisesti sanottuna maidon mennessä homogenointilaitteen läpi rasvan pinta-ala kasvaa. Normaaleissa maitotuotteissa se kaksinkertaistuu ja hapantuotteissa rasvan pinta-ala helposti jopa kolminkertaistuu, valistaa Hämeenlinnassa teollista tuotantoa opiskellut Lukkari.

– Rasvamolekyyli on sellainen vekkuli kaveri, että se tykkää pitää takkia ja homogenointilaitteessa ei ole takkeja kaikille. Sitten se poloinen vetää proteiinitakin päälle ja käyttäytyy kuin proteiini, eli jos minä laitan isännän takin päälle ja käyttäydyn kuin isäntä, niin ei minusta miestä tule. Sama on rasvalla, siitä ei tule proteiinia vaikka se laittaa proteiinitakin päälle.

Homogenoinnissa kyse on myös rahasta, sillä homogenoitu maito sisältää enemmän vettä.

Sirpa Lukkari

Homogenoimattomassa maidossa rasva nousee maidon pinnalle ja tämä on monen kuluttajan mielestä epämiellyttävää.

– Jokaisella on kauha ja vispilä joilla sen voi hämmentää, mutta ajatteleeko teollisuus, että siitä on kiireisille kuluttajille liikaa vaivaa, hymähtää Lukkari.

Pastörointi riittää

Homogenoitu maito vaatii aina nopean pastöroinnin, koska käsitelty maito pilaantuu nopeammin. Huuskolan tilalla ei maitoa homogenoida, mutta käytetään kyllä pastörointia.

– Homogenointia meidän ei tarvitse tehdä. Homogenoinnissa kyse on myös rahasta, sillä homogenoitu maito sisältää enemmän vettä. Esimerkiksi homogenoidusta maidosta tehdyissä juustoissa ja jogurteissa heraa ei tarvitse lappoa pois, kuten meillä valmistetuissa tilajuustoissa ja tilajogurteissa tehdään, sanoo Sirpa Lukkari.

Käsittelemätön raakamaito voi sisältää monia vaarallisia taudinaiheuttajia, joita pastöroinnilla torjutaan.

– Evira haluaa holhota ja meidän pitäisi varmaan antaa tuotteidemme mukana se pääkallolippu, kuten tupakka-askissa on. Ihmisillä ei ole tietoa ja aina silloin tällöin joudun keskustelemaan siitä pitääkö ennen ruoan valmistamista raakamaito käsitellä jotenkin. Tällöin kysyn, että jos paistat pihvin, niin keitätkö sinä sen ensin.

Kaikkien kissojenkaan ohutsuoli ei kestä maitoa

Moni kissa juo kermaa, mutta ei maitoa. Tähän ihmettelyyn Sirpa Lukkarilla on vastaus.

Sama on rasvalla, siitä ei tule proteiinia vaikka se laittaa proteiinitakin päälle.

Sirpa Lukkari

– Kissan suolisto ei kestä teollisesti käsiteltyä maitoa. Kissalla on hurjan herkkä ohutsuoli, joka ei kestä homogenoitua maitoa, mutta kerma on homogenoimaton tuote ja sitä kissan vatsa kestää.

– Monesti sama ilmiö on meillä ihmisillä. Ajattelemme, että meillä on laktoosi-intoleranssi, mutta näin ei ole. Vatsamme ei vain kestä homogenoitua maitoa, arvelee Huuskolan maatalon emäntä Sirpa Lukkari.