Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto on yksi eurokriisin todellisista asiantuntijoista Suomessa. Suuren eläkeyhtiön sijoituksista vastaavana hän on seurannut eurokriisiä ja sen vaikutuksia kriisin alusta alkaen lähietäisyydeltä.

EU:n integraatiosta puhuttaessa Risto Murto korostaa kuitenkin puhuvansa yksityishenkilönä eikä eläkeyhtiö Varman puolesta. Murto toteaa, ettei euroalueen integraatio ole edennyt alkuunkaan siten kuin euroon liityttäessä odotettiin.

– Valuuttaunioni vaatii onnistuakseen tulonsiirtounionin tai poliittisen unionin, mikä on haaste Suomelle, koska Suomi ei sitä halua.

Murto tarkastelee euroa ja valuuttaunionia siis taloudelliselta pohjalta. Poliittinen unioni tarkoittaa käytännössä jäsenmaiden poliittista yhdentymistä ja euroalueen yhteistä budjettia. Siis yhteisen rahapolitiikan lisäksi unionin tulisi yhdentyä yhteisen finanssipolitiikan suuntaan.

Kesäkuussa komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johtama työryhmä päätyi esittämään talous- ja rahaliittoon nimenomaan taloudellisen ja poliittisen integraation syventämistä. Junckerin paperissa yhteisvastuu ei kuitenkaan tarkoita pysyviä tulonsiirtoja, mikä olisikin poliittisesti erittäin haastava hanke.

Ajatusta tulonsiirtounionista on vastustettu koko eurokriisin ajan kiivaasti niin Saksassa kuin Suomessakin.

Kreikka tarvitsee aina tukea

Risto Murto toteaa, että Kreikka tulee jatkossakin olemaan valuuttaunionin heikko lenkki. Hän vertaakin Kreikkaa suomalaisittain Taivalkoskeen.

– Kreikka tulee vaatimaan jatkossakin tukea, kuten Taivalkoski Suomessa, ja meidän täytyy vain hyväksyä se tavalla tai toisella unionin sisällä.

Yllätyksenä Risto Murrolle tuli se, miten Kreikan mahdollinen euroero otettiin heinäkuun neuvotteluissa esille, sekä myös tapa, jolla mahdollinen väliaikainen euroero Kreikalle esitettiin.

– Euroeron tapa ei voi olla se, että letkut otetaan irti eli lopetetaan keskuspankkijärjestelmä maassa.

Moni pitääkin neuvotteluissa esille noussutta – ja Suomenkin kannattamaa – Kreikan väliaikaista euroeroa neuvottelutaktiikkana, jolla Kreikka pakotettiin ruotuun.

Markkinat ovat jo poistuneet Kreikasta

Kreikalle nyt neuvoteltu kolmas lainaohjelma tarjoaa Murron mielestä välirauhan koko kriisiin. Markkinoilla Kreikkaa ei enää ole nähtykään erityisenä uhkana, koska markkinat ovat niin sanotusti jo poistuneet Kreikasta.

– Kreikka on nyt siirtynyt enemmän poliittiselle kentälle, sijoittajilla ei ole enää rahaa pelissä.

Poliittisesti hankalia kysymyksiä sitten riittääkin: Kreikan velkojen leikkuusta EU:n integraation syventämiseen. Eikä Murto pidä Kreikkaa markkinoidenkaan kannalta loppuun käsiteltynä, vaan pelkkänä välirauhana.

– Ennen kuin talouskasvu palaa Kreikkaan, ovat kaikki sopimukset väliaikaisia.

Talouskasvun kannalta olennaista olisi saada Kreikan turismi vetämään, mutta tähän Murto suhtautuu vähintäänkin epäillen. Hän kysyy, miten turismia kehitetään, kun pitäisi rakentaa uusia hotelleja ja saada sitä varten rahoitusta pankeilta. Niiltä samoilta Kreikan pankeilta, jotka on tässä välissä ajettu kaatumispisteeseen.