1. yle.fi
  2. Uutiset

Tästä se taas lähtee – Sipilän hallituksen ensimmäinen sote-selvitys valmis

Sääennuste: poliittista myrskyä ja tuulta luvassa, jos uutta sote-selvitystä lähdetään toteuttamaan. Selvityshenkilöt esittävät, että Suomi jaetaan 9–12 itsehallintoalueeseen, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Muutos nykyiseen olisi valtava vallan uusjako.

Kotimaan uutiset
Tiina Merikanto Näkökulma-kuva piirros
Stina Tuominen / Yle Uutisgrafiikka

Sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön tilaaman sote-selvityksen tekivät Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti, Kouvolan apulaiskaupunginjohtaja Annikki Niiranen ja kunnallispolitiikan professori Arto Haveri.

Selvityshenkilöt sanovat, että kuntaa suuremmat itsehallintoalueet tulisi perustaa niin, että alueiden väestöpohja, sote-infrastruktuuri ja taloudellinen kantokyky riittävät kattavien sote-palveluiden järjestämiseen. Itsehallintoalueiden määräksi selvityshenkilöt esittävät 9–12.

Manner-Suomessa on tällä hetkellä 151 kuntaa tai kuntien yhteistoiminta-aluetta, jotka järjestävät suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Liikaa, sanovat asiantuntijat varsin yksimielisesti.

Poliitikkojen pitäisi tehdä se, mikä heidän olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.

Puoliksi ja taas puoliksi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola sanoi toukokuussa hallitusohjelman julkaisun jälkeen, että 19 itsehallintoaluetta on liian paljon. THL voisi tietyin edellytyksin hyväksyä 12–15 aluetta, mutta sen mielestä paras vaihtoehto on 4–5 aluetta. Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki esitti jo vuonna 2000 viiden alueen mallia. Johonkin sellaiseen ratkaisuun puoluejohtajat taisivat pyrkiä 2014 keväällä, mutta siihen ei koskaan päästy.

Ensimmäisen uudistusehdotuksen teki peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) vuonna 2009. Hän esitti 40–60 sote-aluetta. Selvityshenkilötyöryhmä lähes puolitti Risikon ehdotuksen keväällä 2013. Se ehdotti, että Suomi jaettaisiin 34 sote-alueeseen. Keväällä 2014 työnsä aloittanut parlamentaarinen ohjausryhmä jakoi Suomen 5 sote-alueeseen ja 19 tuottamisvastuualueeseen. Jälleen alueiden määrää vähennettiin merkittävästi. Sipilän hallituksen ohjelma päätyi muutama kuukausi sitten enintään 19 itsehallintoalueeseen, jonka selvityshenkilöt nyt jälleen puolittavat, kun he ehdottavat 9–12 aluetta.

Grafiikka.
Yle Uutisgrafiikka.

Ehdotusten tasolla on kuudessa vuodessa alueiden määrässä päästy järkevämpään ja taloudellisesti kestävämpään suuntaan. Kuinkahan kauan tätä jankkaamista pitäisi tehdä, jotta ehdotukset alkaisivat olla viidessä? Entäs kuinka kauan pitäisi odottaa sitä, että poliitikot päättäisivät viiden alueen mallista, jota monet asiantuntijat pitävät parhaana.

Miksi alueita pitää olla vähän?

Suomi on väestöltään pieni, maa, joka ei tarvitse 151 sote-palvelujen järjestäjää. Esimerkiksi pienessä Luxemburgissa järjestäjän väestöpohja on suurempi kuin Suomessa. On täysi syy uskoa, että ihmiset saisivat palveluja tasa-arvoisemmin, jos järjestäjiä ei olisi niin paljon. Suomen ei kannata tuhlata niukkoja rahoja siihen, että on päällekkäisiä laitteita ja lääkäreitä väärässä paikassa tai siihen, että sairaalarakennuksia rakennetaan ilman toimivia palveluja.

Poliitikkojen pitäisi tehdä se, mikä heidän pitää tehdä.

Alueella pitää olla kyky määritellä ihmisten palvelutarpeet. Niiden väestömäärän ja taloudellisen kantokyvyn on oltava riittävän suuria. Niiden pitää osata hankkia erityisosaamista ja suunnitella ja kehittää tuotannonohjausta. Nämä toteutuisivat ja alueitten keskinäinen kilpavarustelu olisi mahdollsita saada kuriin, jos Suomi jaettaisiin vain viiteen alueeseen. Jos viiteen alueeseen ei päästä, tarvitaan erityisjärjestelyjä esimerkiksi erityisen vaativan hoidon järjestämiseksi.

Päästäänkö edes 9–12 alueeseen?

Poliittisesti lienee mahdotonta saada sote-mallia, jossa maa olisi jaettu vain viiteen alueeseen. Liian paljon valtaa pitäisi laittaa uusjakoon. Jos selvityshenkilöiden ehdotuksen mukaisesti siirryttäisiin 9–12 alueeseen, sekin tarkoittaisi merkittävää vallan uusjakoa. Onkohan sekään mahdollista? Poliitikoilla on jo selittämistä siinä, että hallitusohjelman mukaan sote-palvelut otetaan pois kunnilta uusille itsehallintoalueille.

Manner-Suomessa sairaanhoitopiirejä on 20 ja maakuntia 18. Selvityshenkilöiden esittämä 9–12 alueen malli tarkoittaisi, että alueita pitäisi yhdistää, itsenäisyys katoaisi, johtajan paikkoja olisi vähemmän, samoin poliittisia luottamustehtäviä. Vaikka vain harvoja sairaaloita lopetettaisiin, 9–12 alueen mallissa niiden tarjoamia palveluja muutettaisiin melkoisella tavalla. Ketkä poliitikoista ovat tähän valmiita? Kukapa haluaisi äänestäjälle selittää, että oma alue menettää itsenäisyyden tai tutun lääkärin tai palvelun.

Vain poliittisista päätöksistä on pulaa

Vuonna 1997 Manner-Suomessa oli viisi lääniä. Vuonna 1996 niitä oli vielä 11. Sekä viiden alueen mallille että selvityshenkilöiden 9–12 alueen mallille löytyy vanha hyvä pohja. Entisillä lääneillä oli sekä maakuntaliittojen että aluehallintovirastojen tehtäviä, jotka voitaisiin antaa sote-palvelujen lisäksi tulevien itsehallintoalueiden tehtäväksi.

Tässä me taas olemme. Poliittisia päätöksiä odotetaan aina vaan, eikä pulaa ole selvityksistä tai tiedosta. Poliitikkojen pitäisi tehdä se, mikä heidän pitää tehdä. Se, mikä heidän olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Mistähän tulisi se rohkeus, ymmärrys ja taito ajatella yhteistä etua ja kansalaisten parasta?

Lue seuraavaksi