Hyvän ruuan arvostus on alamaissa – ulkona herkutellaan harvoin

Hyvään ruokaan panostaminen lisäisi ravintola-alan työllisyyttä merkittävästi, arvioi Paistinkääntäjien veljeskunnan Tampereen vouti Mikko Reinikka. Vaikka ruuan merkitys isoissa kaupungeissa on kasvanut, laaturavintoloiden herkkuja nautitaan nykyisellään vain pari kertaa vuodessa.

talous
Ravintola-annoksia odottamassa
Anna Sirén / Yle

Hyvien ruokaravintoloiden ja kokkien arvostus on pikkuhiljaa kasvamassa suurissa kaupungeissa, pitkälti lisääntyneen ravintolatarjonnan takia. Pienillä paikkakunnilla tilanne ei ole yhtä hyvä, arvioi Rotissöörien eli Paistinkääntäjien veljeskunnan Tampereen vouti Mikko Reinikka.

Moninkertaisen verotuksen ja kaiken muun summana ravintolassa syöminen on Suomessa kallista.

Mikko Reinikka

– Kyllähän tässä on vielä paljon tekemistä, että ravintoloissa päästään keskieurooppalaiseen kävijämäärään. Keski-Euroopassa käytetään ravintolapalveluita useita kertoja viikossa. Suomalainen käy ravintolassa kolme kertaa kuukaudessa, ja siihen sisältyvät myös henkilöstöruokalat ja pikaruokalat. Aika vähälle jäävät varsinaiset hyvät ruokaravintolat. Niissä syödään 1–2 kertaa vuodessa.

Ruokaravintolakäyntien kaksinkertaistaminen näkyisi Mikko Reinikan mukaan suoraan alan työllisyydessä. Töitä voisi löytyä tuhansille ammattilaisille.

– Kyllä se lisäisi ihan selvästi työllisyyttä. Ateriathan tehdään käsityönä, ja se vaatii keittiössä tekemistä ja salissa palvelua, mikä tuo suoraan lisää työpaikkoja. Esimerkiksi Tanskassa on saatu kokemuksia, että töitä löytyy erityisesti alle 30-vuotialle, joiden nykyään on vaikea työllistyä.

Asenteet ja byrokratia tökkivät

Suomalainen käy ravintolassa kolme kertaa kuukaudessa, ja siihen sisältyvät myös henkilöstöruokalat ja pikaruokalat. Aika vähälle jäävät varsinaiset hyvät ruokaravintolat.

Mikko Reinikka

Ravintoloissa ruokailuun vaikuttavat muun muassa talouden tiukkuus ja asenteet. Paistinkääntäjien veljeskunnan Tampereen voudin Mikko Reinikan mielestä eniten Suomessa ravintolaruokailun myönteistä kehitystä rajoittaa kuitenkin raskas byrokratia.

– Moninkertaisen verotuksen ja kaiken muun summana ravintolassa syöminen on Suomessa kallista. Ravintola-alalla tekeminen on työvoimavaltaista ja oheiskustannuksia tulee paljon. Lisäksi kaikki valtiovallan toimet, alkoholiverotus ja niin edelleen lisäävät kustannuksia.

– Lisäksi vaikuttavat hallintobyrokratia ja valvontasysteemit. Joka kerta, kun joku tarkastaja tulee, siitä joudutaan maksamaan. Saattaa olla neljä eri viranomaisen tarkastuskäyntiä, ja jokainen niistä maksaa 80–200 euroa.

Ravintolat kisaavat pintxoilla

Kokki valmistaa ruokaa ravintolan keittiössä.
Mika Moksu / Yle

Hyvää ruokaa ja taitavia kokkeja tuodaan tamperelaisten tutustuttavaksi tällä viikolla. 20 tamperelaista ravintolaa valmistaa oman pikkuannoksen, Tamperrada-pintxon, joka on myynnissä kussakin ravintolassa kahden euron hintaan. Mikko Reinikan mukaan näin voi edullisesti tutustua tamperelaiseen tarjontaan.

– Pintxoilla madalletaan kynnystä asiakkaiden tulla ravintolaan. Vierailijat huomaavat, että tämähän on kiva paikka ja ruokakin maistuu ihan erilaiselta kuin einespussista. Ihmiset tarvitsevat ensikokemuksia ja ymmärtävät kokeiltuaan, miltä se hyvä ruoka maistuu.