Hailuodossa tapettiin satoja paikallisia ja pakolaisia "murhaperjantaina"

Hailuodossa muistellaan joukkosurmaa 300 vuoden takaa isonvihan aikana. Venäläiset sotilaat surmasivat satoja hailuotolaisia ja pakolaisia osana Venäjän poltetun maan sotataktiikkaa Perämeren rannikolla.

Kotimaa
Paikallisopas Kalevi Tönkyrä Isonvihan aikaisen sotamännyn vierellä Hailuodossa.
Paikallisopas Kalevi Tönkyrä esittelee isonvihan aikaisia joukkosurman tapahtumapaikkoja Hailuodossa. Toimittajana Arto Veräjänkorva.

Hailuotolaiset vaalivat perimätietoa 300 vuoden takaisesta joukkosurmasta. Kaksisataa kasakkaa pääsi Kirkkosalmen maihinnousussa yllättämään kaikki kylän asukkaat sekä Hailuotoon eri puolilta rannikkoa piiloutuneet isonvihan pakolaiset.

Paikallisoppaana eläkepäivinään toimiva Kalevi Törkyrä kertoo, että "murhaperjantaina" venäläiset sotilaat soutivat vaivatta perille isoilla kaleereillaan, sillä vesi oli tuohon aikaan kolme metriä nykyistä korkeammalla.

– Yhden päivän aikana Hailuodossa tapettiin 800 ihmistä, lähinnä miehiä. Monet pakolaiset surmattiin veneisiin, Tönkyrä sanoo.

Mäntymetsän siimeksessä, luodon korkeimmalla paikalla sijaitsee rotko, johon maihinnoususta hengissä säilyneet piiloutuivat.

– Joku opasti venäläiset tänne pakopirttiin ja täällä heidätkin lahdattiin.

Kerrotaan, että vain yksi Hailuodon perheistä jätettiin henkiin, hautaamaan surmatut miehet. Lapset vietiin orjiksi ja naiset jätettiin nääntymään poltettuihin koteihinsa.

Kalevi Tönkyrä

Poltetun maan sotataktiikkaa

Venäjä poltti, surmasi ja hävitti maan tasalle Pohjanmaan rannikkoa etenkin isonvihan alussa vuosina 1714–1715. Perusteluna siviiliväestön hävittämiselle oli vaikeuttaa vihollisen vastahyökkäyksiä poltetun maan yli. Hailuodon asukkaille isoviha oli käsittämättömän julma koettelemus.

– Kerrotaan, että vain yksi Hailuodon perheistä jätettiin henkiin, hautaamaan surmatut miehet. Lapset vietiin orjiksi ja naiset jätettiin nääntymään poltettuihin koteihinsa, Kalevi Tönkyrä kertoo.

Perimätietoa Hailuodon joukkosurmasta ovat keränneet esimerkiksi 1900-luvun alussa Samuli Paulaharju ja hailuotolaissyntyinen opettaja J. L. Suomela 1940–50-luvuilla.