Koe uusi yle.fi

Laaja tutkimus paljastaa, että äidit saavat liian vähän D-vitamiinia

Lähes joka kolmas raskaana oleva nainen käyttää liian vähän D-vitamiinia. Joka kymmenennellä naisella on lieviä masennusoireita raskausaikana.

Kotimaa
Raskaana oleva nainen pitelee vatsaansa.
Katariina Luoma / Yle

Äitien ruokailutottumukset ovat pääosin terveelliset, mutta lähes noin 70 prosenttia raskaana olevista naisista saa liian vähän D-vitamiinia.

Itä-Suomen yliopiston ravitsemustutkija Sari Voutilaiinen selittää, että kolmasosa Kuopion yliopistollisen sairaalan terveystutkimukseen osallistuneista äideistä jättää syömättä suositusten mukaisen 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää.

Raskausajan D-vitamiinin puutos voi olla yhteydessä esimerkiksi lapsen riskiin sairastua myöhemmin allergiaan tai astmaan.

Muuten tutkimukseen osallistuneiden äitien ruokailutottumukset olivat pääsääntöisesti terveelliset. Esimerkiksi kasviksia ja marjoja ruokavaliot sisälsivät jopa yli suositeltujen alarajojen.

Myös raskausaikaan liittyvät syöntirajoitukset olivat tutkittavilla hyvin hallussa. Raskausaikana vältettäviä elintarvikkeita ovat alkoholin lisäksi muun muassa tietyt kala- ja maksaruoat sekä pellavansiemenet ja -rouhe. Lisäksi salmiakin, lakritsin ja kahvin käytölle on esitetty käyttörajoituksia.

Masennusoireita kymmenellä prosentilla raskaana olevista

Tutkimuksen mukaan lievistä masennusoireista kärsii joka kymmenes raskauden aikana. Raskausajan masennusherkkyys lisääntyy loppuraskautta kohti, ja on korkeimmillaan synnytyksen jälkeen.

Mielialaoireisiin liittyvien elimistön säätelytekijöiden epätasapainon on nähty olevan haitallista sikiön kehitykselle.

Äitien masennustilan tutkimisessa hyödynnettiin kyselyjärjestelmää, joka antaa selvät pisteet äidin ahdistuneisuudesta.

– Kun nämä pisteet ylittyvät tai alittuvat, terveydenhoitajat osaavat tunnistaa riskitilanteessa raskaana olevat naiset, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan naistentautien ja synnytysklinikan ylilääkäri Leea Keski-Nisula.

Tulokset osana laajaa terveystutkimusta

Tulokset selviävät laajasta Kuopion yliopistollisen sairaalan terveystutkimuksesta, jossa selvitetään muun muassa, miten odotusaikaiset olosuhteet vaikuttavat lapsen myöhempään elämään.

Kolme vuotta sitten käynnistyneeseen Kuopio Birth Cohort -tutkimukseen on tähän mennessä osallistunut noin 3 000 raskaana olevaa tai jo synnyttänyttä savolaisäitiä lapsineen. Tavoitteena on saada tutkimukseen viiden vuoden aikana 10 000 äiti-lapsi-paria.

Voutilainen huomauttaa, että tutkimuksiin lähtevät yleensä mukaan terveystietoiset ihmiset. Kuopiolaistutkimuskaan ei välttämättä tavoita niitä naisia, jotka eivät pidä huolta itsestään.

Yhtä laajaa, pääosin sähköisiin kyselyihin perustuvaa tutkimusta äidin ja lapsen terveydestä ei ole Suomessa aiemmin tehty.