1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Puolustusministeriö saa, ulkoministeriö menettää – näin valtion menot jakautuvat

Puolustusministeriö on tämän vuoden budjetin raharohmu. Menettäjiä ovat työ- ja elinkeinoministeriö ja ulkoministeriö.

Tiukan budjettiesityksen suurin saaja hallinnonaloista on valtioneuvoston kanslia. Runsaan 11 prosentin menolisäystä selittävät muun muassa selvitys- ja tutkimustoimintaan ohjatut lisäeurot, tietotekniikkahankkeet ja valtionhallinnon sisäiset menosiirrot.

Budjettikisassa kakkoseksi kirii puolustusministeriö, jonka määrärahat nousevat runsaalla 10 prosentilla. Lisäpanostukset käytetään muun muassa puolustusvoimien materiaalihankintoihin.Puolustusvoimat korvaa lisärahalla vanhenevaa kalustoa

Saamapuolella on myös eduskunta runsaan 5 prosentin menolisäyksellä. Selitys löytyy ennen kaikkea eduskuntatalon suurremontista.

Tiukkana kirstunvartijana tunnetun valtiovarainministeriön määrärahat kasvavat esityksen mukaan noin 4,5 prosenttia. Puolet kasvusta selittyy kunnille maksettavien avustusten nousemisella. Myös valtion eläkemenot nousevat 27 prosentilla ja  EU-maksut 13 prosentilla.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat kasvavat runsaat 3 prosenttia. Määrärahojen kasvu johtuu muun muassa lisääntyvistä työttömyysturva- ja asumistukimenoista.

Kehitysapuleikkaukset näkyvät

Suurin menettäjä budjettiesityksessä on presidentin kanslia. Syy on yksinkertainen. Tänä vuonna presidentinlinnan peruskorjaus nielee 5 miljoonaa euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön rahoitus niukkenee myös runsaalla 22 prosentilla. Pääosa vähennyksestä selittyy kahdella isolla teknisellä erällä: Suomen vientiluoton jälleenrahoituslainojen nostot lakkaavat ja maksatukset EU:n rakennerahastoihin pienenevät.

Ulkoministeriön kulut pienenevät liki 18 prosenttia. Kehitysapuun tehdyt isot säästöt selittävät tilanteen. Ensi vuonna apua leikataan 200 miljoonaa ja noin 100 miljoonaa euroa avustuksista muutetaan lainoiksi, joita jaetaan teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin kautta.

Opetukseen kohdistuvat 210 miljoonan euron säästöt näkyvät opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksessa. Vaikka säästöt ovat merkittävät, pääluokka on niin  iso, että rahoitus tippuu tähän vuoteen verrattuna vain prosentin.