"Kirja ei käänny itsestään" – kääntäjä tienaa tonnin kuussa

Kirjallisuuskäännökset ovat Suomessa yleensä korkeatasoisia, mutta kääntäjät ovat huolissaan siitä, että laadukasta ulkomaista kirjallisuutta suomennetaan koko ajan vähemmän.

Kotimaa
Kirjoja.
Yle

Suomessa julkaistaan vuosittain yli kymmenen tuhatta nimekettä eli erilaista kirjaa. Näistä useampi kuin joka viides on käännöksiä. Teosten kääntäjät jäävät kuitenkin enimmäkseen tuntemattomiksi, merkkinä heistä on vain pieni teksti nimiölehdellä.

Kääntäjät ovat nyt kokoontuneet yhteen Laukaan Järvilinnaan viime vuonna perustetun kirjallisuuden kääntäjien ammattiosasto KAOS ry:n ja Kauko Sorjosen Säätiön järjestämille ensimmäisille kääntäjäpäiville. Tavoitteena on saada järjestölle neuvotteluoikeus kääntäjien palkkioista.

Kääntäjäliiton vuonna 2010 tekemän palkkiokyselyn mukaan kääntäjän arvioidaan kääntävän vuosittain keskimäärin kolme keskimittaista romaania. Tämä tarkoittaisi runsaan tuhannen euron kuukausipalkkaa.

Ville Keynäs.
Ville Keynäs.Isto Janhunen / Yle

– Kääntäjien palkat ovat hirveän pienet, mutta onneksi meillä on aika hyvä apurahajärjestelmä. Ne, jotka parjaavat apurahoja saisivat muistaa, että niiden ansiosta meillä on käännöskirjallisuutta, sanoo kääntäjä Ville Keynäs KAOS ry:stä.

Kääntäjät työskentelevät yleensä merkkipalkkiolla, eli käännöksestä maksetaan merkkimäärän mukaan. Yksikkönä on 1000 merkkiä välilyönteineen.

Huoli käännöskirjallisuudesta

Kääntäjien palkkahuoli on huolta paitsi toimeentulosta, myös käännöskirjallisuuden tasosta. KAOS ry:n julkilausuman mukaan kiire, halpatyövoiman käyttö ja kustannustoimittajien liiallinen kuormittaminen johtavat käännösten tason laskuun. Se taas on pois kansallisesta kielipääomasta.

Kääntäjät ovat huolissaan myös siitä, että laadukasta ulkomaista kirjallisuutta suomennetaan koko ajan vähemmän.

– Syksyn listoilla on yksi novellikokoelma ja yksi runokokoelma. Se on katastrofaalisen vähän. Emme me pysty olemaan sivistyneitä ihmisiä, jos emme seuraa maailman kirjallisuutta. Suomalaisella kirjallisuudella menee ilmeisesti aika hyvin, se on suhteellisen korkealaatuista, mutta se on sitten omassa lammikossa loiskuttelua Keynäs laukoo.

Vähenevä kääntäminen uhkaa Keynäsin mukaan myös kääntäjien ammattitaitoa.

– Vertaisin kääntäjää muusikkoon. Muusikon pitää soittaa koko ajan, jotta soittotaito pysyy yllä. Kääntäjällä on vähän sama, pitäisi olla koko ajan jotain tarpeeksi haastavaa käännettävää, jotta vire säilyy. Jos korkeatasoista kaunokirjallisuutta käännetään yhä vähemmän, se tarkoittaa, että meillä ei välttämättä ole tarpeeksi hyviä kääntäjiä valmiudessa, hän sanoo.

Ville Keynäsiä haastatteli Yle Keski-Suomelle Matleena Ylikoski.