Vesilakia halutaan rukata kalakantojen, työllisyyden, tasa-arvon ja kalastuksen vuoksi

Suomen luonnonsuojeluliitto toivoo lakimuutosta, jonka myötä kaikille vesiluville ja voimaloille voitaisiin säätää esimerkiksi kalan istutus- tai kalateiden rakentamisvelvoitteita.

Kotimaa
Tornionjoesta pyydetty lohi.
Minna Aula / Yle

Suomen luonnonsuojeluliitto jätti perjantaina vesilain tarkistamisaloitteen oikeusministeri Jari Lindströmille (ps.). Liitto on huolissaan vaelluskalakannoista ja niiden turvaamisesta.

Vaelluskalakantojen elvyttäminen on Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan tärkeää paitsi ammatti- ja virkistyskalastajille, myös jokivarsien matkailuelinkeinolle ja tätä kautta myös aluetyöllisyydelle.

Liitto: voimalat eriarvoisessa asemassa

Suomen suurimmat vaelluskalajoet on luonnonsuojeluliiton mukaan valjastettu vesivoiman tuotantoon lukuun ottamatta Teno-, Näätämö-, Tornio- ja Simojokea. Kaikille vesiluville ja voimaloille ei kuitenkaan ole säädetty kalakantoja turvaavia kalatalousvelvotteita, kuten istutusvelvotteita tai maksuja.

Nyt Suomen luonnonsuojeluliitto toivookin, että vesilakia muutettaisiin niin, että kaikille vesiluville ja voimaloille voitaisiin säätää kalatalousvelvoitteet. Tämä olisi liiton mukaan tasa-arvoisempaa myös vesivoimaloiden kannalta.

– Nyt ne ovat eri-arvoisessa asemassa, että joillain on kalatalousvelvoitteet ja joillain ei, sanoo johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.

Liiton näkemyksen mukaan vesilain tarkistaminen on välttämätöntä vaelluskalakantojen elvyttämiseksi ja turvaamiseksi.

Uhanalaisista kalalajeista huolissaan oleva luonnonsuojeluliitto toivoo, että vesilain tarkistamiseksi perustettaisiin työryhmä. Liitto uskoo lakimuutoksen olevan kustannustehokkain tapa edistää uhanalaisten kalalajien suojelua.