Kipua kokeva kala ja iloinen nisäkäs – eläinten tunteista saadaan jatkuvasti uutta tietoa

Mistä tietää, tunteeko eläin kipua, iloa tai häpeää? Eläinten tunteista keskusteltiin tiistaina Ylen Aamu-tv:ssä.

Ylen aamu
Helena Telkäranta (vas.) ja Minna Ruotsalo (oik.).
Aamu-tv:n studiossa vierailivat eläinsuojelulain ohjausryhmän sihteeri, ylitarkastaja Minna Ruotsalo ja biologi ja palkittu tietokirjailija Helena Telkänranta.

Jo nyt tiedetään, että monilla eläimillä on kyky erilaisiin tunteisiin. Esimerkiksi linnuilla ja nisäkkäillä on samankaltaisia perustunteita kuin ihmisillä. Näitä ovat ilo, pelko, suru ja hoivaamisen tunne, sanoo biologi ja tietokirjailija Helena Telkänranta Helsingin yliopistolta.

Siitä ei kuitenkaan ole tutkimusnäyttöä, että älykkäämmät eläimet tuntisivat muita voimakkaammin.

– Ero on siinä, että älykkäämmillä eläimillä voi olla monimutkaisempia tunteita, Telkänranta sanoo.

Telkänranta kertoo, että 2000-luvun alkupuolelta lähtien on järjesteltelmällisesti tutkittu kalojen kivun ja pelon kokemuksia. Telkänrannan mukaan tutkimukset osoittavat, että nämä ovat kaloille aitoja kokemuksia, eivätkä pelkkiä väistämisrefleksejä.

Koira tulkitsee taitavasti ihmisten tunteita

Eläinten tunteista saadaan jatkuvasti uutta tutkimustietoa. Käytössä on tänä päivänä monenlaista tekniikkaa, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa.

Esimerkiksi koiran silmänliikkeitä on tutkittu Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimuksissa on todettu, että koira katsoo tuttujen koirien ja ihmisten kuvia eri tavalla kuin vieraita kuvia – pidempään. Sitä ei kuitenkaan vielä tarkkaanottaen tiedetä, miten koira kuvat kokevat, kertoo Telkänranta.

Entä tunteeko koira häpeää esimerkiksi silputtuaan kotona säilötyt tärkeät paperit, esimerkiksi laskut? Telkänrannan mukaan koira ei kykene näin monimutkaiseen ajatteluun. Ihminen saattaa kuitenkin tulkita koiran häpeävän tuhotyötä. Tämä johtuu Telkänrannan mukaan siitä, että koira on taitava tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja.

– Koira näyttää älykkäämmältä kuin on, koska pystyy lukemaan hyvin pieniäkin asioita ihmisestä ja reagoimaan. Koira alkaa käyttäytymään lepyttelevästi lukiessaan ihmisestä vihan merkkejä, vaikka koira ei tietäisi mistä syystä ihminen on vihainen, kertoo Telkänranta.

Myös kissa on taitava tulkitsemaan ihmisen tunnetiloja. Kun ihminen toruu kissaa, kissa saattaa kääntää selän. Se ei Telkänrannan mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että kissa murjottaisi, vaan tällaisella käytöksellä kissa pyrkii sovittelemaan tilannetta kävelemällä poispäin.

Eläinsuojelulakia uudistetaan

Suomessa uudistetaan parhaillaan eläinsuojelulakia. Uutena lakiin tulee maininta eläinten kunnioittamisesta.

– Ajatus on siitä, että eläimet pitää ottaa huomioon tuntevina olentoina ja sellaisina, että ne tuntevat kärsimystä. Eläinten hyvinvointia pitäisi pyrkiä edistämään, kertoo eläinsuojelulain ohjaustyöryhmän jäsen, ylitarkastaja Minna Ruotsalo maa- ja metsätalousministeriöstä.

Jo voimassaolevan eläinsuojeluin ajatus on, että ihmisillä on moraalinen velvollisuus kunnioittaa eläimiä ja ottaa huomioon eläinten kyky muistaa ja tuntea kärsimystä. Eläinsuojelulain uudistamisessa taustalla on ajatus eläinten itseisarvosta.

– Itseisarvo tarkoittaa eläimen moraalista statusta. Se ei tarkoita juridista oikeuksia, Ruotsalo sanoo.