Professori: Tiedustelu- ja vakoilulaista pahimmillaan NSA-massaurkintaa

Professori Martin Scheinin arvostelee verkkotiedustelu- ja vakoilulakihanketta merkittävistä heikennyksistä yksityisyydensuojaan. Vaarana on muun muassa se, että viranomaiset saisivat oikeuden murtaa viestisalaisuutta ennakoivasti. Muutos ei olisi kosmeettinen, vaan NSA-tyyppistä massavalvontaa, sanoo professori.

Kotimaa
Martin Scheinin
Martin ScheininEPA

Siviili- ja sotilastiedustelulailla on edessä täystörmäys perustuslain 10. pykälän kanssa. Urkintalaiksikin kutsuttua, hallitusohjelman verkkotiedusteluoikeuksien laajentamista pusketaan eteenpäin kolmen kärjellä eli sisä-, puolustus- ja oikeusministeriön kesken.

Lakia verkkotiedustelusta vastustaa yhä muun muassa viestintäministeriö. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto on vastustanut lakisuunnitelmia. Nyt EK toteaa, ettei vastusta lakia vaan haluaisi mukaan sen jatkovalmisteluun.

Perusteluna siviili- ja sotilastiedusteluoikeuksien laajentamiseen ovat Suomea koskevat uudet uhat ja kasvavat riskit. "Uhkaavat ilmiöt ja rosvot ovat siirtyneet kaapeleihin ja verkkoihin", kiteytetään sisäministeriöstä.

"Viattomat" tunnistetiedot kertovat enemmän kuin viestin sisältö

Viestintäministeriön lisäksi verkkotiedusteluoikeuksien laajentamiselle antavat kyytiä perustuslakiasiantuntijat. Esimerkiksi professori Tuomas Ojanen ja apulaisprofessori Juha Lavapuro ovat sanoneet, että tiedusteluun liittyvä varhaisvaiheen tiedonhankinta ilman minkäänlaista konkreettista rikosepäilyä ”ei kerta kaikkiaan mahdu perustuslain puitteisiin.”

Suojelupoliisi on puolestaan rauhoitellut tiedonhankintalain vastustusta muun muassa sillä, että poliisi ei saisi oikeutta ihmisten viestien sisällön lukemiseen – ainoastaan tunnistustietoihin.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin sanoo, että käsitys tunnistustietojen "viattomuudesta" on vanhanaikainen.

– Nykymaailmassa pystytään muun muassa pelkkien paikkatietojen avulla jäljittämään ihmisten tapaamiset, kuvaa muutosta Eurooppalaisen yliopistollisen instituutin (EUI) professori Scheinin.

– Tunnistetietoihin kuuluvat myös hakutermit. Jos vaikkapa Googlessa hakee tietoja abortista tai homobaareista, niin ne ovat mukamas tätä ’viatonta’ ei-sisältötietoa. Ja kun nämä yhdistetään paikkatietoihin, niin totta kai pystytään saamaan nykyoloissa paljon enemmän tietoa ihmisten yksityisyyden piiristä kuin pelkällä puhelunkuuntelulla saisi.

Esimerkiksi Edward Snowdenin mukaan tunnistamistiedot ovatkin arvokkaampia tiedusteluviranomaisille kuin puhelujen sisältö.

– Myös EU-tuomioistuin on päätynyt samaan, kun se julisti EU:n tallennedirektiivin pätemättömäksi osin tunnistamistietojen vähättelyn perusteella, sanoo Scheinin.

"Ei pelkkää kosmetiikkaa vaan NSA-tyyppistä massavalvontaa”

Sisäministeriön mukaan suunnitelmissa on raottaa ”kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi” luottamuksellisen viestin suojaa.

Professori Martin Scheinin uskoo, että lakiin halutaan kirjata ns. "ennaltaehkäisy".

– Se ei edellyttäisi seurannan perusteeksi tehtyä tai tekeillä olevaa rikosta. Muutos ei ole kosmeettinen, vaan kyse on merkittävästä heikennyksestä perustuslainturvaan. Sillä tavoiteltaisiin NSA-tyyppistä valvontaa.

Scheinin sanoo myös, että massavalvonnasta on niukalti hyötyjä.

– Esimerkiksi EU:n Surveille-tutkimuksessa tuli esiin, että sähköinen massavalvonta on erittäin huono vaihtoehto. Siitä on hyvin vähän hyötyä turvallisuudelle, rikosten torjumiseen ja selvittämiseen. Sekä eettiset ongelmat että perusoikeusvaikutukset ovat hyvin syvälliset.

Asiaa valmistellut aiempi työryhmä kuuli tehokkuusarviota varten luottamuksellisesti kahta nimeämätöntä ulkomaista tietoliikenneasiantuntijaa.

– Ne, jotka katsovat massavalvonnasta olleen todellista hyötyä esimerkiksi terrorismin torjunnassa, ovat toiminnasta vastanneiden viranomaisten omien arvioiden varassa, sanoo Scheinin.

Vakoilun perustelut hatarat ja vaaralliset

Yksilön oikeuksien lisäksi professori Martin Scheinin rusikoi ulkomaantiedustelua. Supon tiedusteluoikeuksia halutaan laajentaa muiden valtioiden vakoiluun. Professori sanoo, että Suomi ei voi omalla lainsäädännöllään poistaa harjoittamansa vakoilun oikeudettomuutta.

– Suomessa on lainvalmistelussa lähdetty siitä, että olisi olemassa joku hyvä diplomaattinen tapa, jossa vakoilijat julistetaan ei-toivotuiksi henkilöiksi ja pannaan maasta pois ilman rikosoikeudellisia seuraamuksia ja julkisuutta.

Scheinin arvioi, että kyse on jonkinlaisesta kauhun tasapainosta suurvaltojen välillä.

– Vakoilijoita kehotetaan vain poistumaan. Tähän ei voi luottaa, sanoo professori.

Scheinin muistuttaa esimerkiksi virolaisen tiedustelupoliisin Eston Kohverin 15 vuoden vankilatuomiosta Venäjällä.

– Ei ole missään tapauksessa poissuljettua, että jonakin päivänä suomalainen vakoilija jossakin diktatuurissa kiinni jäätyään pannaan tuomioistuimen eteen ja tuomitaan ankariin rangaistuksiin – jopa kuolemaan.

Juttua muutettu 22.8.2015 kello 14.00: Täsmennetty Elinkeinoelämän keskusliiton kantaa verkkotiedustelulakiin. Jutussa luki aiemmin, että EK vastustaa lakia.