Rehtorille yli 100 000 euron arvoinen työsuhdeauto – noin kolme kertaa tavallista kalliimpi

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtorilla on käytössään yli 100 000 euroa maksava Mercedes. Alan ammattilaisen mukaan näin kalliit leasing-autot ovat harvinaisia.

Kotimaa
Mercedes Benz S-sarja hyybridi malli.
Tällaisesta menopelistä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtori Heikki Saastamoinen joutui luopumaan.Veho Group

Yritykset hankkivat harvoin työntekijöilleen kalliita työsuhdeautoja.

– Tänä vuonna olemme toimittaneet yhden työsuhdeauton, joka on maksanut yli 100 000 euroa, sanoo operatiivinen johtaja Leila Kanerva LeasePlan Finland Oy:stä.

Yhtiön huomassa on noin 21 000 yritysten käytössä olevaa autoa Suomessa. Kouvolan Sanomatuutisoi (siirryt toiseen palveluun)viikonloppuna Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rehtorin ja vararehtorin autoeduista.

Rehtori Heikki Saastamoisen käyttöönsä saama leasing-auto on Mercedes Benz S 300 H. Auton verollinen hinta on noin 117 500 euroa. Vararehtori Mirja Toikan Mercedes Benzin C-sarjan 200 A -työsuhdeauton hinta on reilusti yli 40 000 euroa.

Perusteluna pitkät välimatkat

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja perustelee autoetuja sillä, että rehtori ja vararehtori joutuvat liikkumaan Kouvolan, Kotkan, Mikkelin ja Savonlinnan toimipisteiden väliä.

Kun rehtorin kanssa asiasta keskustelimme, lopputulos oli tämä. En valota asiaa enempää.

Jussi Lehtinen

– Koulun hallitus halusi tarjota kunnon välineet liikkumiseen ja läsnäoloon kaikilla näillä kampuksilla. Tästä on kyse, kertoo hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.

Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakoulut yhdistyvät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi vuoden 2017 alusta. Jo nyt koulujen johto on kuitenkin yhdistetty. Työsuhdeauto on osa rehtoreiden palkkaa.

– Autoja on hintahaitarin joka päässä. Varmasti löytyy kalliimpiakin. Halusimme turvata sen, kun viikossa tulee liikuttua varmasti tuhatkin kilometriä tällä alueella niin, että se on mahdollisimman turvallista ja kokonaistaloudellisesti järkevää, lisää Lehtinen.

Myös jälleenmyyntiarvo painoi vaakakupissa

Jussi Lehtinen ei ota kantaa rehtoreille hankittujen työsuhdeautojen hintoihin. Hänen mukaansa työsuhdeautot ovat järkevämpi tapa hoitaa asia kuin kilometrikorvauksien maksaminen oman auton käytöstä.

– Olemme myös vertailleet erilaisia kokonaisetuja ja halusimme tarjota kilpailukykyiset palkkaedut rehtoreillemme, joilla on molemmilla hyviä näyttöjä aikaisemmasta toiminnasta, sanoo hallituksen puheenjohtaja.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu kilpailutti leasing-sopimukset. Lehtinen perustelee hankintoja myös Mercedesten hyvällä jälleenmyyntiarvolla.

Yksi yritysten keskeinen syy huoltoleasing-auton ottamiselle on se, että vastuu jälleenmyynnistä on leasing-yhtiöllä.

– Sopimuksen erääntymisen jälkeen asiakkaan ei tarvitse miettiä auton realisointia. Asiakkaan ei tarvitse miettiä, että jääkö siitä tappiolle ja mitä kautta auto realisoidaan. Se riski jää meille, kertoo Leila Kanerva LeasePlan Finlandista.

Monilla yrityksillä autopolitiikka

LeasePlanin omien tilastojen mukaan Suomessa kansainvälisten konsernien johdolle hankittavien työsuhdeautojen hankintahintaraja on keskimäärin 66 000 euroa. Tyypillisen työsuhdeauton keskihinta on reilut 35 000 euroa.

Monilla yrityksillä on autopolitiikka, joka määrittää kattohinnan työsuhdeautoille. Mitä kalliimpi hankittava auto on, sitä korkeampaa hintaa yritys maksaa siitä leasing-yhtiölle leasing-sopimuksen voimassaoloajan. Suosituimpia työsuhdeautoja ovat esimerkiksi Skoda Octavia, Volkswagen Passat ja Golf sekä Audi A3.

Xamkin rehtorin Heikki Saastamoisen Mercedes Benzin S-sarjan auto ei ole työsuhdeauto tyypillisimmästä päästä.

– Se on premium-tason auto. Tavallisesti yrityksillä on autopolitiikassa määritelty eri tasot. Tämä on johtoryhmätason auto, sanoo Leila Kanerva.

Miksi rehtori Saastamoiselle ei sitten kelvannut halvempi malli?

– Kun rehtorin kanssa asiasta keskustelimme, lopputulos oli tämä. En valota asiaa enempää, sanoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen.

Myös imagolla on merkitys siinä, millainen auto työntekijälle hankitaan.

– Halutaan, että on hyvät ja turvalliset ja myös imagollisesti sopivat autot käytössä, sanoo Leila Kanerva.