Filosofi: Ehkä elämän tarkoitus onkin työ ja toiminta muiden hyväksi

Professori Ilkka Niiniluotoa pelottavat Suomen koulutusleikkaukset ja maailman terroristit.

kulttuuri
Ilkka Niiniluodon julkaisu "Hyvän elämän filosofiaa".
Ilkka Niiniluodon julkaisu "Hyvän elämän filosofiaa".Elina Bäckman / Yle

Professori Ilkka Niiniluoto jäi vuosi sitten eläkkeelle ja paiskii töitä vanhaan malliin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Hänen tärkein oppi-isänsä, filosofi Jaakko Hintikka kuoli vastikään 86-vuotiaana ja kiersi myös kansainvälisissä seminaareissa elämänsä loppuun asti.

Filosofi Ilkka Niiniluoto halusi koota ja uudistaa ihmisiä koskevia kirjoituksiaan Hyvän elämän filosofiaa -kirjaksi. Vanhimmat kirjan kirjoitukset ovat 90-luvun alusta.

Niiniluoto on seurannut yhteiskuntasopimuksen kivuliasta syntyä. Työntekijäjärjestöt eivät ole suostuneet pidentämään työntekijöiden työaikaa. Hänellä itsellään on kuitenkin ammatti, jota voi jatkaa eläkkeelläkin.

– Suomen taloustilanne vaatisi radikaaleja ratkaisuja, Niiniluoto raamittaa.

Onnellisuus käsitteenä on ylimainostettu.

Ilkka Niiniluoto

Hän kannattaa työajan varovaista pidennystä ja toivoo, että työnantajien tuottavuusloikka työaikakysymyksessä onnistuisi. Tämä olisi filosofin mielestä kaikkien etujen mukaista.

Moni kuitenkin kokee työnsä hiostavana ja käy töissä saadakseen vain rahaa vapaa-aikaan.

Valtioiden rakenteet murtuvat

Filosofi on huolestunut Suomessa koulutusrahojen leikkauksista ja puhuu innostuneesti hyvinvointiyhteiskunnan puolesta. Hän on aina vannonut elinikäisen oppimisen nimeen ja ilahtuu ikäihmisten yliopisto-ohjelmista.

Maailmanlaajuisesti Niiniluotoa huolestuttavat väkivaltaiset ääriliikkeet, kiihkouskovat ja muut terroristijärjestöt.

– Valtioiden rakenteet murtuvat nyt sisältä päin, Niiniluoto kuvaa tilannetta.

Myös ympäristöongelmat ja Maailman luonnonsäätiön WWF:n luonnonvaratiedotteet kauhistuttavat. Viime torstaina 13. päivä elokuuta ihmiset olivat kuluttaneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat, kertoo WWF.

Suomen menestystarina tukenut perheitä

Ilkka Niiniluoto
Ilkka NiiniluotoYle

Niiniluoto on ollut onnellisuuskäsitteen kanssa skeptinen, koska yleispäteviä elämänohjeita on vaikea muotoilla. Hän ei pidä myöskään onnellisuusoppaista tai elämäntaitokonsulteista.

Itsensä toteuttaminen ei ole noussut esiin. Ihmisten ammattiylpeys on kuitenkin nousussa.

Ilkka Niiniluoto

Hyvän elämän filosofiaa -kirjassa Niiniluoto toteaa, että hän on aina vierastanut onnessa piehtaroimisen ideaa. Hyvin tehty työ ja ryhmässä toimiminen on kuitenkin tuonut monelle suomalaiselle iloa.

– Onnellisuus käsitteenä on ylimainostettu, Niiniluoto miettii.

Työ ja muiden hyväksi toimiminen ovatkin ehkä elämän tarkoitus, tiivistää filososofi kirjassaan.

Suomen menestystarina on tukenut hyvää elämänpolitiikkaa ja talouskasvu on poistanut köyhyyttä ja turvannut perhe-elämää.

Niiniluoto ei usko, että ihmisen jatkuva vaurastuminen tuottaisi tavallista suurempaa onnea yksilölle. Turvattu perustulo on tärkeää. Köyhyys tuottaa puolestaan onnettomuutta.

– Pohjoismaissa ihmisten on tutkimusten mukaan aika hyvä olla.

Omaishoitajat ilman asemaa

Perhe, terveys, ihmissuhteet, rakkaus ja perustoimeentulo olivat kärjessä jo 2000-luvun alussa ja pitävät kutinsa edelleen. Tämä kärki on pitänyt pintansa onnellisuustutkimuksissa jo vuosia.

– Itsensä toteuttaminen ei ole noussut esiin. Ihmisten ammattiylpeys on kuitenkin nousussa, Niiniluoto muistuttaa.

Niiniluotoa kiinnostaa ihmisen kolmas ikä eli eläkeikä. Moni haluaa vielä eläkkeellä käyttää kykyjään ja tehdä jotain merkittävää tai mielenkiintoista. Ihminen muuttuu hitaasti, mutta ympäröivä kulttuuri nopeasti. Yhteiskunnan rakenteiden on muututtava, koska kansalaisten elinkaaret pitenevät.

Niiniluoto pahoittelee, että omaishoitajien asema on vielä ratkaisematta ja hoitotyötä on tehtävä ilman riittävää korvausta.

Perhe ja ihmissuhteet merkitsevät paljon myös filosofille. Tuore kirja on omistettu kolmelle lapsenlapselle.