Sorsastaja – älä kehu saalistasi somessa

Saaliin määrällä retosteleminen ei kuulu eettiseen metsästykseen, vaikka metsästysonnea tekisi mieli hehkuttaa laajemminkin.

Kotimaa
Sorsanmetsästystä Siilinjärvellä Haapalahden Soukkiossa.
Sorsanmetsästystä Siilinjärvellä Haapalahden Soukkiossa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Vesilintujahdin alkaminen torstaina houkuttaa ruohikoihin ja mataliin lahtiin arvioilta noin satatuhatta maastopukuista miestä ja naista. Sorsastajien määrä on kahden viime vuosikymmenen aikana puolittunut, mutta vesilintujahti on silti yhä metsästyskauden suuren luokan avaus. Sorsastamaan ei lähdetä hetken mielijohteesta, vaan saalista mielivän on syytä opetella tai kerrata monta metsästystä säätelevää määräystä.

Kaikkien pykälien tarkan noudattamisen päälle Suomen Metsästäjäliiton vesilintuasiantuntija Jaska Salonen nostaa eettisen ja kestävän metsästyksen periaatteet. Riistaa otetaan vain sen verran kuin metsästäjä itse tarvitsee.

Mahdollisimman suuren saaliin tavoittelua ja sillä kehumista Salonen ei ymmärrä. Metsästysonnen tuloksia voi nykyisin esitellä helposti ja laajalla jakelulla sosiaalisessa mediassa. Salonen kehottaa metsästäjiä kuitenkin pitämään jalkaa jarrulla somepalstoilla, vaikka vesilintujahdissa ei saaliskiintiöitä pääsääntöisesti olekaan.

– Kannattaa muistaa, että jokainen metsästäjä on lajinsa käyntikortti.

Metsästyskortti löydyttävä taskusta

Ennen kuin ruohikko kahahtaa tai vene irtoaa rannasta, sorsastajan muistilistalta on hoidettava monta asiaa. Ilman metsästäjätutkintoa jahtiin ei ole asiaa. Riistanhoitomaksu on pitänyt maksaa ja maksukuitti, paperinen metsästyskortti tai sähköinen metsästyskortti on oltava plakkarissa. Ilman metsästyskorttia voi toki lähteä linnustajan seuralaiseksi, soutaa tai olla koiranohjaajana metsästäjälle.

Kannattaa muistaa, että jokainen metsästäjä on lajinsa käyntikortti.

Jaska Salonen

Aseiden on oltava kunnossa ja niihin on oltava asianmukaiset luvat. Kaverille tai kaverilta voi lainata, jos kyseessä on vastaavantehoinen luvallinen ase. Lyijyhauleja ei saa piipusta eikä patruunavyöstä löytyä, ei edes kuivalla maalla ammuttaessa. Itselataavan haulikon lippaaseen ei saa mahtua enempää kuin kaksi patruunaa, mutta pumppuhaulikon patruunamäärää ei ole rajoitettu. Elektronisia lamppuja ei sorsastajan aseesta saa löytyä, mutta kuun valoa heijastavat käyvät.

Varustukseen saa myös kuulua vesilintujen houkutteluun tarvittavaa välineistöä. Pillit, muovista tai muista materiaaleista valmistetut houkutuslinnut ja jopa akkukäyttöiset robottisorsat käyvät.

– Erilaisten houkutteluvälineiden käyttö on vahvassa kasvussa, kertoo vesilintuasiantuntija Jaska Salonen.

Mikä tahansa ranta ei käy

Vesilintuja mielivällä ei ole asiaa minkä tahansa järven tai lammen rannalle, vaikka metsästyskortti ja aseenkantolupa olisivat kunnossa ja reppu pursuaisi tarvittavaa välineistöä. Ilman maa- tai vesialueen omistajan tai haltijan lupaa on luvatonta asettua passiin. Lupia antavat yksittäiset maa- tai vesialueen omistajat, metsästysseurat tai yhteisen alueen osakaskunnat, yleensä maksua vastaan.

Houkutteluvälineiden käyttö on vahvassa kasvussa.

Jaska Salonen

Valtiolle kuuluvalla ja hallinnoimalla yleisellä vesialueella meressä ja tällaisella alueella olevilla saarilla ja luodoilla on kuitenkin kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla metsästysoikeus. Jaska Salonen kehottaa tarkistamaan alueet Metsähallituksen Retkikartta-sivuilta (siirryt toiseen palveluun).

– Pääosa valtion vesistä on merelllä, mutta joitakin pieniä alueita on myös sisävesillä.

Sallittu ei aina ole suotavaa

Syytä on myös tarkistaa vaikkapa Suomen riistakeskuksen sivuilta metsästysajat ja rauhoitukset (siirryt toiseen palveluun), jotta luvattomasta saaliista ei tule kallista laskua. Esimerkiksi tänäkin vuonna rauhoitetun metsähanhen arvo on 900 euroa. Sisämaassa rauhoitetun merihanhen ohjeellinen arvo on 150 euroa. Rauhoituksia voi olla myös pienemmillä alueilla.

Vaikka monien vesilintulajien metsästys on sallittua, kaikkia niitä ei ole suotavaa ampua. Suomen Metsästäjäliitossa toivotaan, että sorsalinnuista sihtiin otettaisiin runsaslukuisimmat. Näitä ovat sini- eli heinäsorsa, tavi ja telkkä. Sen sijaan jouhisorsan, heinätavin, tukkasotkan ja punasotkan ampumista pitäisi välttää.

Jahdissa ei ole syytä tarttua pulloon

Käytännön metsästystilanteessa on myös syytä muistaa, että myös saaliin tulee olla alueella, johon on metsästysoikeus. Eläintä ei liioin saa ampua 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta ilman rakennuksenomistajan tai haltijan lupaa.

Ampumamatka on haulikolla maksimissaan 35 metriä.

Jaska Salonen

Omilta rappusilta tai laiturilta saa ampua, jos etäisyyttä naapuriin on riittävästi eikä aiheuta vaaraa muille. Jaska Salonen muistuttaa, että kymmenien metrien päähän ei kannata sihdata.

– Ampumamatka on haulikolla maksimissaan 35 metriä.

Lintua ei saa ampua veneestä, kun moottori käy. Poikkeuksena on haavoittuneen riistaeläimen lopettaminen.

Vaikka metsästämistä alkoholin vaikutuksen alaisena ei suoranaisesti ole kielletty, sisältyy metsätyslakiin tiukkoja turvallisuutta koskevia pykäliä ja ne käytännössä jarruttavat pullon kallistelua. Metsästäjävakuutus ei välttämättä korvaa vahinkoja, jos metsästäjä on ollut humalassa.

Päivitetty 19.8.2016: lisätty juttuun faktalaatikko