Koodaaminen tulee kouluihin – periaatteet opitaan jo ensimmäisillä luokilla

Uusi opetussuunnitelma tuo ohjelmoinnin peruskoulun alimmille luokille ensi syksystä lähtien. Alakoulussa ohjelmoinnin opiskelu ei kuitenkaan ole erilaisten kielten harjoittelua vaan perusasiat voidaan oppia myös leikin kautta.

internet
Poika ohjelmoi robottia
Oulun Koskelan koulun 5b-luokan oppilaat ohjelmoivat robotteja.

Ensi syksystä lähtien suomalaiskoululaisille aletaan opettaa ohjelmointia ensimmäisestä luokasta lähtien. Uudessa opetussuunnitelmassa ohjelmointi ei ole oma erillinen oppiaineensa, mutta sitä käytetään esimerkiksi matematiikan opetuksessa.

Oulun normaalikoulun opettaja Mika Ruikka on jo ottanut varaslähdön ohjelmoinnin opettamiseen.

– Viime vuonna kakkosluokkalaisille opettajan kanssa yhdessä opetettiin koodaamista, jotta saatiin kokemuksia siitä, että miten koodaaminen ykkös-kakkosilla toimii.

Kokemukset olivat lupaavia. Vaikka oppilaat omaksuivat tietoja eri tahtiin, kaikki pääsivät ohjelmoinnista jotenkin kärryille.

Pienimmille ohjelmointi on leikkiä

Ohjelmoinnin ottaminen osaksi opetusta ei tarkoita, että jo ekaluokkalaiset opettelisivat erilaisia ohjelmointikieliä. Sen sijaan tarkoituksena olisi esimerkiksi leikin avulla opettaa lapsille ne periaatteet, jotka koodaamisen taustalla vaikuttavat.

– Ohjelmointikielet koostuvat kolmesta eri päärakenteesta. Joko mennään peräkkäin, toistetaan jotakin tai on ehtoja: jos tämä tapahtuu niin mitä tapahtuu? Kaikki graafiset ympäristöt ohjaavat perusrakenteisiin ja niiden käyttöön. Eli ne ovat hyvää harjoitusta varsinaisten ohjelmointikielten käyttöön ylemmillä luokilla, Ruikka selvittää.

Esimerkiksi normaalikoulussa tämä tarkoitti nuorimpien kohdalla muun muassa peliä, jossa ohjaillaan Angry Birds -hahmoa sokkelossa antamalla sille yksinkertaisia ohjeita.

Opettajille tarkoitetussa Koodi2016 (siirryt toiseen palveluun)-oppaassa esitellään myös ulkomailla opettajien käyttämä leikki, jossa opettaja esittää robottia. Oppilaat antavat opettajalle mahdollisimman yksinkertaisia ohjeita, joita noudattamalla tämä lopulta pystyy tekemään kokonaisuudessaan saamansa tehtävän, esimerkiksi rakentamaan tornin palikoista.

Vanhemmille oppilaille voi opettaa jo haastavampia juttuja. Normaalikoulussa Ruikan viitosluokkalaiset ovat esimerkiksi rakentaneet legoista robotteja, joiden liikkeet on ohjelmoitu tietokoneella. Yläkouluissa edetään myös ohjelmointikielien opiskeluun.

Koodaamisesta ei ole pakko tehdä ammattia

Ohjelmointi on osa kaikkien lasten opetussuunnitelmaa, mutta kaikista ei voi tulla koodaajia. Mika Ruikan mukaan ei olekaan tarkoitus, että kaikki työskentelisivät aikuisena koodien parissa.

– Nykyään melkein kaikissa ammateissa kuitenkin tarvitaan koneita ja silloin on hyödyksi kun tiedetään, mitkä periaatteet niiden taustalla vaikuttava. Ohjelmointi myös opettaa loogista ajattelua, joka auttaa paljon esimerkiksi matematiikan kanssa.

– Varmuudella meillä ei ole tiedossa vielä kaikkia niitä taitoja, mitä oppilaat tulevaisuudessa tarvitsevat. Esimerkiksi loogista ajattelua tarvitaan muuallakin kuin koodaamisessa, Ruikka sanoo.

Korjattu 2.9.2015 klo 10.55 koulun nimeksi Oulun normaalikoulu.