Hikiset kolikot ja ryppyiset setelit historiaan? Lähimaksaminen yleistyy vinhaa vauhtia

Suomalaiset näyttävät olevan muita pohjoismaalaisia kiintyneempiä käteiseen. Tanska, Ruotsi ja Norja ovat pidemmällä erilaisessa lähimaksamisessa.

talous
Kortti, jossa lähimaksamisominaisuus sekä kolikoita ja seteleitä.
Käteisellä vai kortilla? Yle Uutiset kyseli ruokaostoksilla olleilta suomalaisilta heidän maksutavoistaan. Ensisijaisesti viilattiin aina korttia. Samalla selvitettiin lähi- ja mobiilimaksamisen yleisyyttä ja käteisestä luopumista.

Käteisen käyttö on hiipunut Suomessa selvästi kymmenen viime vuoden aikana.

Olemmeko pian tilanteessa, jossa uudet maksutavat korvaavat kokonaan setelit ja kolikot?

Vaikka korttimaksut ovat nakertaneet käteisen osuutta, käteinen pysyy käytössä vielä pitkään muiden maksutapojen rinnalla, arvioidaan Suomen Pankista.

– Vähintään siihen menee vielä 15–20 vuotta. Ainahan voi tulla teknisiä yllätyksiä, ja tekniikka avaa mahdollisuuksia. Muutaman lähivuoden sisään voi tulla suurempi siirtymä käteisestä sähköisiin maksutapoihin. Se tosin edellyttäisi sitä, että sähköisen maksujen vastaanotto olisi markkinoilla lähes 100-prosenttista. Tällöin olisi teknisesti mahdollista luopua käteisestä, arvelee johtava neuvonantaja Kari Takala.

Tietyt selkeät käyttötavat pitävät yllä käteisen käyttöä.

– Käteistä käytetään meillä henkilöltä henkilölle maksuihin sekä pieniin ostoksiin toreilla ja kirpputoreilla. Käteistä käytettäessä summat ovat suhteellisen pieniä, eikä se ole ennalta suunniteltua. Käyn tässä jäätelökioskilla, ja minulla sattuu olemaan juuri sopivasti kolikoita, kuvailee rahahuolto-osaston päällikkö Päivi Heikkinen (siirryt toiseen palveluun).

Suomen Pankin tammikuisen kuluttajakyselyn (siirryt toiseen palveluun) mukaan 71 prosenttia suomalaisista maksoi ostoksensa pääasiassa maksukorteilla, 17 prosenttia käteisellä ja 12 prosenttia käytti molempia.

Samaa kertoo myösFinanssialan keskusliiton tutkimus (siirryt toiseen palveluun)viime vuodelta. Enää reilu viidesosa maksoi päivittäistavaraostoksensa tavallisimmin käteisellä. Kolme neljäsosa viilasi jotain maksukorttia, yleisemmin debit-korttia.

Käteisen poistumiseen menee vähintään vielä 15–20 vuotta. Muutaman lähivuoden sisään voi tulla suurempi siirtymä käteisestä sähköisiin maksutapoihin.

Kari Takala, Suomen Pankki

Maksuliikenneyhtiö Netsin (ent. Luottokunta) keväällä 2014 tekemästä pohjoismaisesta kyselytutkimuksesta selviää, että suomalaiset käyttivät pohjolassa ahkerimmin käteistä.

Suomalaiset kuluttajat maksoivat ostoksistaan käteisellä kolmanneksen eli 32,8 prosenttia, kun Tanskassa käteistä iski tiskiin 28,7 prosenttia, Ruotsissa 21,5 prosenttia ja Norjassa vain 20,4 prosenttia.

Pohjoismaissa ollaan toki edelläkävijöitä sähköisissä maksumuodoissa. Monissa Euroopan maissa ja muualla maailmassa kauppa pyörii pääosin vielä seteleiden ja kolikoiden voimalla. Matkailun takia käteisestä luopuminen ei käy noin vain yksipuolisesti.

Käteinen pois, kulut alas ja turvallisuus ylös?

Tanskassa on jo otettu ensiaskeleet ilman käteistä toimivaa yhteiskuntaa. Tanskan hallitus esitti keväällä (siirryt toiseen palveluun), että vaatekaupoilta, bensa-asemilta ja ravintoloilta poistuisi velvollisuus ottaa vastaan käteistä ensi vuoden alusta alkaen.

Seteleistä ja kolikoista luopumista perustellaan käteisen käsittelyn kuluilla ja turvallisuussyillä. Tanskassa hankkeen katsotaan vähentävän yritysten kustannuksia ja parantavan niiden tuottavuutta. Taustalla vaikuttaa myös harmaan talouden ja muun rikollisuuden torjunta.

Älypuhelimen ruudulla 58 euron rahasiirtonäkymä.
Tanskassa ja Ruotsissa miljoonat käyttävät älypuhelimen maksusovellusta. Suomessa tullaan perässä.Arvo Vuorela / Yle

Päivi Heikkisestä harmaaseen talouteen on parempiakin keinoja kuin käteisen poistaminen. Hän painottaa, että rikollisuutta löytyy kaikissa maksutavoissa.

– Kun ihminen haluaa tehdä filunkia, niin hän löytää aina tavan. Käteisen käytön rajoittamista pohtineen työryhmän (siirryt toiseen palveluun) selvityksessä todettiin, ettei käteisen käytön rajoittaminen vaikuttaisi harmaaseen talouteen Suomessa, vaan käänteiset alvit ja kuittipakko toimivat tehokkaammin.

Suomessakin erityisesti kaupanala on protestoinut käteisen aiheuttamia kuluja vastaan. Myös Juha Sipilän (kesk.) hallitus on puhunut yritysten tuottavuuden parantamisesta eri keinoin, mutta täällä valtiovallan ohjaus ei onnistuisi samaan tapaan. Lain mukaan yrityksillä ei ole pakkoa ottaa vastaan käteistä rahaa, asiasta on vain ilmoitettava selkeästi ennen kaupantekoa.

Tanskalaiset ovat myös ottaneet omakseen lähimaksamisen, ja pienet ostokset maksetaan siellä kortilla tai kännykällä. Danske Bankista kerrotaan, että sen MobilePay-maksusovellusta käyttää jo 2,4 miljoonaa tanskalaista eli noin 43 prosenttia väestöstä.

Tanskassa ollaan huimasti Suomea edellä, täällä sovelluksen on ladannut vasta noin 190 000 asiakasta.

FK:n tutkimuksesta käy ilmi, että kahdeksalla prosentilla suomalaisista oli viime vuonna kortissaan lähimaksuominaisuus. Heistä vain reilu viidennes oli käyttänyt korttiaan lähimaksuun.

Lähimaksutapahtumissa 1 800 prosentin kasvu

Teknisestä osaamisesta huolimatta Suomessa ollaan muihin Pohjoismaihin verrattuna yllättävän jäljessä käteisen korvaavissa maksumuodoissa.

Netsin kyselyssä Suomi jäi viimeiselle sijalle, kun kyseltiin lähimaksukortin ja mobiilimaksun käytöstä.

Lähimaksamisen maksupääte ja kortti.
Kalevi Rytkölä / Yle

Lähimaksaminen on yleistynyt meillä vasta viimeisen vuoden aikana, ja nykyään kaikkiin uusiin maksukortteihin voi valita tämän ominaisuuden.

Kortit uusitaan 2–3 vuoden välein, joten Suomen suurimmat pankit, OP, Nordea ja Danske Bank, ennakoivat huimia kasvulukuja lähimaksamisessa lähivuosina. Prosentit ovat kovia, koska on lähdetty liikkeelle melkein nollasta.

Netsin tilastojen mukaan lähimaksutapahtumien määrä kasvoi 1 800 prosentilla helmikuun 2014 ja helmikuun 2015 välisenä aikana. Vuodessa lähimaksutapahtumat lisääntyivät joka kuukausi keskimäärin 30 prosentilla.

Samaan aikaan myös lähimaksupäätteet yleistyvät vauhdilla. Nets kertoo päätteiden määrän kasvaneen viime vuonna parillakymmenellä prosentilla joka kuukausi. Helmikuussa 2015 päätteitä oli käytössä yhdeksän kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Innokkaimmin lähimaksamisen ovat ottaneet käyttöön pikaruokaketjut ja suuret kauppaketjut, joissa nopea maksaminen sujuvoittaa kaupankäyntiä ja vähentää jonoja.

– Kortteja tulee lisää ja käyttöpaikkojen tarjonta kasvaa. Kun nämä kaksi laitetaan yhteen, niin uskon, että lähimaksaminen kymmenkertaistuu kahden vuoden sisällä tästä hetkestä, arvioi OP-pankin päivittäisraha-asioiden johtaja Kai Patovirta.

Suomi mobiilimaksamisen kehitysmaa

Vaikka melkein jokaisella suomalaisella on matkapuhelin, mobiilimaksaminen on Suomessa vielä vähäistä.

Kuluttajat ja yritykset eivät mielellään halua maksaa erikseen maksamisesta. Kannustin lähteä tekemään suuria investointeja mobiilipalveluun ei ole kovin suuri.

Päivi Heikkinen, Suomen Pankki

Pankkien näkökulmasta kasvua rajoittaa lähinnä maksupäätteiden vähäisyys ja mahdollisimman laajalle käyttäjäkunnalle sopivat ja useilla alustoilla toimivat sovellukset.

Teknisiä ratkaisuja on tarjolla, mutta ne tukevat usein vain tiettyjä kännyköitä, sim-kortteja, pankkeja tai kauppoja.

Suomen Pankin Päivi Heikkisen mukaan pankit ovat olleet myös haluttomia kehittämään uusia maksutapoja, ne ovat syntyneet pääasiassa pankkijärjestelmän ulkopuolella. Syy on maksujärjestelmien kalleus ja vähäinen tuotto.

– Vuosikymmenten aikana rakennettu maksamisen infrastruktuuri on vaatinut suuria investointeja. Se pystyy pyörittämään kustannustehokkaasti valtavia tapahtumamääriä. Kuluttajat ja yritykset eivät mielellään halua maksaa erikseen maksamisesta, eli sen tuottopotentiaali on rajallinen, korostaa Heikkinen.

Pankkien ja operaattoreiden yhteistyön lisäksi mobiilimaksaminen tarvitsee kolmansia osapuolia, joiden avulla maksuliikenne sujuu ja turvataan. Kaikki uudet toimijat haluavat tuloja maksutapahtumasta.

Heikkinen toteaa, että kannustin lähteä tekemään suuria investointeja tällaiseen palveluun ei ole kovin suuri.