Leijona sanoo "miau" – Tarkka anestesiahoitaja ja lapsellinen kuvittaja rakastaa ristiriitoja

Anestesiahoitajan käsissä syntyy postikortteja, aikuisten värityskirjojen kuvituksia ja kankaiden kuoseja. Ristiriidat kiehtovat ja lapsuuden haaveeseen Pelho halusi tarttua ennen kuin ikä tulee vastaan.

ilmiöt
Sari Pelho maalaa vesiväreillä.
Kuvittaja Sari Pelho kehottaa elämään leikkisästi. Piirtäminen antaa voimaa.

Jyväskyläläiselle Sari Pelholle piirtäminen tuo mielenrauhaa: se on harrastus, huvi ja työ yhdistettynä. Facebookin kautta saatu huomio ja ihmisten tilaamat näköiskuvat lapsistaan, lemmikeistään ja autoistaan poikivat lopulta pienen yrityksen.

Nyt Pelhon kuvittamia postikortteja löytyy ympäri Suomen markettien korttihyllyistä. Hän on tehnyt myös aikuisten värityskirjan ja suunnitellut kankaiden kuoseja.

Kuten moni muukin lapsena, myös Pelho tarttui vahaliidun varteen. Äidin kehumana Pelho jatkoi piirtämistä. Teini-ikäisenä Pelho purki teinin tuskaa piirtämiseen sen sijaan, että olisi liihottanut kaupungilla.

– Toiset kävi riehumassa, haistattelemassa ja maistattelemassa. Piirsin kaljuja naisia, joilla oli hirveästi lävistyksiä ja tatuointeja, Pelho kertoo nauraen.

Piirrosten aiheet ovat sitten teini-iän rauhoittuneet. Allergioiden puhjettua taidealan sijaan Pelho päätyi sairaanhoitoalalle. Piirtäminen on seurannut taustalla aikuisiälle saakka. Lopulta ikä alkoi koputtaa olkapäälle ja Pelho ymmärsi, että nyt on tartuttava unelmaan.

– Onneksi löysin taiteen lasten syntymän jälkeen. Muutimme miehen töiden perässä Jyväskylään ja tuli fiilis: nyt tai ei koskaan. Jos ei nyt ala toteuttaa itseään jollain tavalla, pian on liian myöhäistä.

Sari Pelhon piirroksia.
Jaana Polamo / Yle

"Toivottavasti olen taiteilija sitten joskus mummona"

Yleisin kysymys, jonka Pelho saa, on kuinka hän saa järjestettyä aikansa anestesiahoitajan keikkatyönsä ja kolmen pojan äidin kiireiden sekä kuvittamisen kesken.

– Minulla on järjestelmälliset aivot. Mietin hiljaa mielieni sopukoissa, missä järjestyksessä asiat teen. Harvoin on mitään kaaosta, ei anestesiahoitajan työtäkään voi tehdä kuin tarkat ihmiset, Pelho kertoo.

Taiteilijaksi Pelho ei itseään kutsu, sillä hänen mielestään titteli pitää ansaita.

– Ei kukaan sano itseään anestesiahoitajaksi, ennen kuin on kouluttautunut ja tehnyt pitkän uran. Toivottavasti olen taiteilija sitten joskus mummona. Nyt kuitenkin ajattelen, että olen kuvittaja ja kuosisuunnittelija.

Sari Pelho maalaa vesiväreillä.
Jaana Polamo / Yle

Pelhon postikortissa leijona sanoo miau. Moni luulee Pelhoa taiteilijaksi, jokaei siivoa kotiaan ja hiukset pörröttävät hompsuisena. Vaikka hiukset olisivatkin joskus sekaisin, ristiriidat järjestystä vaativan anestesiahoitajan työn ja taiteilun välillä kiehtovat.

– Kuva ei saa olla yksiselitteinen, koska elämäkään ei ole. Itsekin olen vähän ristiriitainen ihminen, Pelho toteaa.

Sari Pelhoa haastatteli toimittaja Jaana Polamo.