Perinnesäilöntä ei ole ihan helppoa: Vesiraparperi alkoi kasvaa karvaa

Konstailemattomat 1930-luvun reseptit kiinnostavat taas ruuanlaittajia. Aikanaan Lotta Svärd -lehdissä ja Kotiliesissä julkaistuja reseptejä kokeillaan Lottamuseon koekeittiössä. Perinnesäilöjän kannattaa muistaa puhtaus, ettei pulloon hyökkää home.

ilmiöt
Lasipurkki, jossa veteen säilöttyä raparperia. Purkin kansi auki, päällä homekasvustoa.
Lore Korpelainen / Yle

Uusien ja tiuhaankin vaihtuvien ruokatrendien rinnalla suomalaiset ovat innostuneita myös 1930-luvun ruokaresepteistä. Vanhaa ruokaviisautta kokeillaan muun muassa Lottamuseon koekeittiössä. Parhaimmin onnistuneet tuotteet pääsevät myyntiin lottakanttiiniin.

Museolehtori Susanna Kosken mukaan nyt haetaan konstailematonta lähestymistä ruokaan.

– Ihmiset hakevat yksinkertaista ja luonnonläheistä suhdetta ruokaan. Tämä 1930-luvun ruoka on sitä parhaimmillaan.

Vitamiinijäätelö kesän hitti

Lottamuseon kanttiinissa tarjotaan muun muassa perinteisillä resepteillä leivottuja pullia, piirakoita ja kakkuja. Reseptejä on kerätty Lotta Svärd -lehdistä ja vanhoista Kotiliesistä.

– Muonitusjaosto oli Lotta Svärd -järjestön suurin jaosto. Sillä oli paljon omia reseptejä, joita jaettiin jäsenlehden välityksellä. Näitä reseptejä testaamme koekeittiössämme enemmän ja vähemmän onnistuneesti, sanoo museolehtori Susanna Koski.

Parhaiten onnistuneet päätyvät tuotantoon ja myyntiin Lottamuseon kanttiiniin. Tämän kesän hitti on ollut vitamiinijäätelö, jossa kermaa ei kuumenneta vitamiinien säilymisen vuoksi.

– Valmistamme sitä 1930-luvun ohjeella maustettuna omalla salaisella reseptillämme.

Perinnesäilöntä vaatii puhtautta

Lotta Svärd -lehdissä jaettiin muun muassa ohjeita vesisäilöntään. Vesiraparperi on yksi perinteisimmistä tavoista säilöä raparperia. Raparperi paloitellaan puhtaaseen pulloon. Päälle kaadetaan keitetty ja jäähdytetty vesi. Pullo suljetaan tiiviisti.

Yle Satakunnan toimitus kokeili vesisäilöntää. Kesäkuussa säilöttyjen raparperien päällä on nyt komea homekasvusto. Museolehtori Susanna Kosken mukaan lasiastia ei ehkä ole ollut täysin puhdas. On voinut käydä myös niin, ettei kansi ole ollut tiivis ja raparperivesiseos on napannut ilmasta pöpöjä.

– Tai ehkä lämpötila ei ole ollut sopiva. Vesisäilömisen onnistuminen vaatii tasaista lämpötilaa. Esimerkiksi ennen suosittua vesipuolukkaa säilytettiin kellarissa.