Suuri osa suomen sanoista on lainattu muilta – suomesta taas on napattu sanoja yllättäviin kieliin

Suomen kielen sanoista vain muutama sata on peräisin kantakielestä, jota puhuttiin tuhansia vuosia sitten. Kaikki muut on lainattu naapureilta tai kehitelty itse vanhoja aineksia kierrättämällä. Uudet tutkimukset valottavat, että suomea melko läheisesti muistuttavista kielistä on kuitenkin lainattu paljon sanoja eteenpäin kieliin, joiden olemassa olosta moni suomalainen ei nykyään tiedä mitään.

Kotimaa
Ihmisten jalkoja kadulla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen kielen sanat eivät ole järin omaperäisiä.

Niistä vain 300–400 on sellaisia, joita olisi käytetty muutama tuhat vuotta sitten puhutussa suomen kantakielessä, jota kutsutaan kantauraliksi, kertoo tutkija Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta.

Nekin sanat ovat muuttuneet hirveästi. Esimerkiki suomen kielen sana "kota" lienee peräisin noilta ajoilta – niin on myös sukukielemme unkarin sana "ház", joka tarkoittaa taloa. Molemmat sanat ovat peräisin samasta kantasanasta.

Tuhansia vuosia vanha historia on muun muassa sanoilla "olla", "tulla", "mennä", säätiloja kuvaavilla käsitteillä "tuuli" ja "pilvi" ja ruumiinosia kuvaavilla sanoilla "käsi" ja "pää" sekä muun muassa sanoilla "minä" ja "sinä". Näitä sanoja on vähän, mutta niitä käytetään paljon.

– Kun tässä puhun, noin 70–80 prosentilla käyttämistäni sanoista on kantauralilainen tausta, Saarikivi sanoo.

Lainasanat eivät ole uusi ilmiö

Mistä sitten loput sanat ovat tulleet? Vähän kaikkialta, Saarikivi sanoo.

Olemassa olevista sanoista on luotu uusia. "Pää"-sanasta on muodostunut "päätellä", "päätös" ja "pääte". Yhdistämällä kaksi sanaa on tehty "näyttöpääte".

Sanoja on omaksuttu paljon myös muista kielistä, samalla tavalla kuin niitä nykyään napataan englannista.

– Aina on ollut tilanteita, joissa isomman väestön kielellä on ollut jonkinlaista mainosarvoa. Ihmiset ovat hirveästi halunneet omaksua ja ottaa sanoja.

Kun tässä puhun, noin 70–80 prosentilla käyttämistäni sanoista on kantauralilainen tausta.

Janne Saarikivi

Kehittyneemmät naapurikielet olivat ihailtuja esikuvia

Lainasanat kertovat siitä, minkä kielten puhujien kanssa on ollut tekemistä ja mitä kieliä on arvostettu. Uusille keksinnöille ei ole tarvittu uusia nimiä, kun sanoja on otettu niistä kielistä, joissa keksinnöt ovat olleet jo aiemmin.

– Suurin osa kulttuurisanoista, jotka liittyvät metallurgiaan, uskontoon, teknologioihin ja muuhun kulttuurin ydinainekseen, on lainasanoja, Saarikivi sanoo.

Tuhansia vuosia sitten muun muassa ranskalla, saksalla, englannilla, ruotsilla ja venäjällä oli vielä yhteinen kantakieli, josta sanoja napattiin. Sieltä suomeen tuli muun muassa sana "nimi".

Myöhemmin kielet erkaantuivat ja vaikuttivat suomeen kukin vuorollaan ja osa yhtä aikaa.

Balttilaiskielistä eli liettuan ja latvian kantamuodoista saatiin muun muassa "sisar". Ruotsin kantakielestä eli pohjoisgermaanista tuli muun muassa "äiti". Venäjän kantamuodosta lainattiin "lusikka". Ruotsista saatiin vaikkapa "housut". Ylipäätään ruotsilla on aina ollut iso vaikutus suomen kieleen.

Sanoja on saatu myös esimerkiksi iranilaisista ja arjalaisista kielistä, joita on puhuttu Venäjällä. Esimerkiksi "jyvä", "jumala", "vasara" ja "sarana" ovat arjalaisista kielistä tulleita.

Suomella on ollut yllättäviä kontakteja muihin kieliin

Sanojen omaksuminen on ollut melko lailla yhdensuuntaista. Suomesta on omaksuttu vain vähän sanoja niihin kieliin, jotka ovat vaikuttaneet suomeen. Ruotsiin sana "pojke"on harvinainen poikkeus, sillä se tulee ilmeisesti suomesta.

Suomi ja sen sukukielet eivät kuitenkaan ole vain ottaneet vastaan sanoja, kuten aiemmin on ajateltu. Suomi on nykytutkimuksen valossa antanut sanoja myös eteenpäin – lähinnä itään, Saarikivi kertoo. Hän johtaa hanketta, jossa tarkastellaan, miten suomen sukukielet ovat vaikuttaneet toisiinsa.

Se tuntuu hämmentävältä, koska komi ja udmurtti eivät sano yleensä ihmisille mitään.

Janne Saarikivi

Esimerkiksi venäjää edeltävästä kantaslaavista lainattiin suomeen sana luzhika eli suomen lusikka. Se taas omaksuttiin suomesta komiin muodossa luzik.

Saamesta, joka on myös suomen sukukieli, on taas saatu paljon sanoja suomeen: "tunturi", "kontio", "kaasu" ja "kahlata".

Ilmeisesti siis ei välttämättä olekaan niin, että kielten ja kansojen väliset kontaktit olisivat loppuneet tuhansia vuosia sitten, kun kielet alkoivat erkaantua eri suuntiin.

– Esimerkiksi komiin, mordvaan ja udmurttiin on ollut kontakteja niinkin myöhään kuin keskiajalla. Se tuntuu hämmentävältä, koska komi ja udmurtti eivät sano yleensä ihmisille mitään. Näiden kielten edeltäjien kanssa on kuitenkin joskus ollut suoria kontakteja.

– Pohjois-Euroopan kielellinen kartta on ilmeisesti ollut silloin aivan toisenlainen kuin nykyään.