Suomi komeili kaatopaikkojen suurvaltana – nyt liki Ruotsin veroinen jätehyödyntäjä

Suomeen on parhaillaan rakenteilla kaksi jätteenpolttovoimalaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja kolmas on suunnitteilla. Kaatopaikkojen määrä on romahtanut alle sataan lähes kahdesta tuhannesta.

Kotimaa
Suomen jätevoimalat -grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suomi on nousemassa Euroopan kärkimaiden tasolle jätteiden hyödyntämisessä. Hyvän kehityksen taustalla on viime vuosina rakennettu jätteenpolttolaitosten verkosto sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Niiden käyttöönotto on nopeasti vähentänyt kaatopaikoille kertyvän yhdyskuntajätteen määrää.

– Jätteiden hyödyntäjänä Suomi on kirimässä suunnilleen samoihin kuin Ruotsi on ollut jo pitkään. Suomi on hyvä kakkonen ja kipuamassa samaan seuraan kehittyneiden Pohjoismaiden kanssa. Keski-Euroopassa meillä ovat esikuvina Saksa ja Hollanti, sanoo neuvotteleva virkamies Ari Seppänen ympäristöministeriöstä.

Suomessa humisee nyt kuusi jätteenpolttovoimalaa ja lisää nousee. Tampereelle rakentuva voimala otetaan käyttöön vuodenvaihteessa ja Leppävirtojen voimala vuoden 2016 lopulla. Salon voimala käynnistyy suunnitelmien mukaan 2018. Silloin Suomessa on toiminnassa yhdeksän jätteenpolttovoimalaa. Ne tuottavat Suomen kaukolämmöstä tuolloin 10–12 prosenttia ja sähköstä 2–3 prosentia.

Asiantuntijan mukaan yhdeksän jätevoimalaa riittää maan tarpeisiin.

– Enempää ei tarvita yhdyskuntajätteiden energiahyödyntämiseen. Jätteitä syntyy silloin riittävästi polttolaitosten tarpeisiin. Laitokset ovat myös sijoittuneet paikoille, joissa niiden tuottamalle energialle on tarvetta ja käyttöä, sanoo Seppänen.

Grafiikka
Yle uutisgrafiikka

Jätevoimaloiden tulo ja kierrätyksen koheneminen ovat vähentäneet kaatopaikoille päätyvien jätteiden määrää voimakkaasti viime vuosina. Vielä viisi vuotta sitten kaatopaikoille päätyi liki puolet yhdyskuntajätteistä. Nyt päätyy alle 10 prosenttia ja viiden vuoden päästä enää prosentti, jos jätepolitiikan tavoitteessa onnistutaan.

– Suomi oli kaatopaikkojen suurvalta vielä silloin, kun liityimme Euroopan talousalueeseen. Reilun 20 vuoden aikana kaatopaikkojen määrä on vähentynyt alle sataan lähes 2 000:sta, Seppänen kertoo.

Kaatopaikkojen määrä laskee edelleen. Vähenemisellä on suotuisia ympäristövaikutuksia.

– Kaatopaikkojen alasajosta seuraa se, että jäteperäinen kasvihuonekaasupäästö vähenee niin paljon, että koko Suomen kasvihuonekaasu vähenee noin neljä prosenttia, Seppänen laskee.

Silti ympäristössä riittää huolehtimista jatkossakin. Kierrätyksessä on kohentamisen varaa.

– Kierrätyksen osuutta pitää parantaa. Se koskee niin yksittäisiä kuluttajia, yrityksiä kuin jätesektorin teollista puolta, Seppänen listaa.