Professori: "Lahjakkaille oppilaille liian usein tylsiä tehtäviä" – uusi opetustyyli ottaa heidät paremmin huomioon

Ensi vuonna käyttöön tuleva opetussuunnitelma sisältää ilmiöopetusta, jossa oppilaat pääsevät toteuttamaan aiempaa paremmin omaa taitotasoaan. Tämä ottaa paremmin huomioon poikkeuksellisen lahjakkaat oppilaat.

Kotimaa
Oppilaat viittaavat oppitunnilla luokkahuoneessa.
Tutkimusten mukaan lahjakkaat lapset tarvitsisivat kouluissa enemmän tukea.YLE

Tutkimustiedon valossa lahjakkaat oppilaat tarvitsevat suomalaisissa kouluissa enemmän tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Uusi opetussuunnitelma ottaa kuitenkin entistä paremmin huomioon myös lahjakkaat oppilaat. Ensi vuonna käyttöön tuleva opetussuunnitelma sisältää ilmiöopetusta, jossa oppilaat pääsevät toteuttamaan aiempaa paremmin omaa taitotasoaan.

Kallahden peruskoulussa Vuosaaressa menetelmää on käytetty opetuksessa jo toistakymmentä vuotta. Ensi vuonna tämä koskee kaikkia suomalaisia kouluja.

Lahjakkaat oppilaat voisivat välillä olla omissa ryhmissään, välillä muiden kanssa.

Kirsi Tirri

Ilmiöopetuksessa lähestytään jotakin isompaa aihetta usean eri oppiaineen kautta. Tällä tavoin oppilaat saavat kyseisestä aiheesta syvempää tietoa ja saavat mahdollisuuden itse asettaa kysymyksiä. Tämä helpottaa myös poikkeuksellisen lahjakkaiden oppilaiden asemaa luokassa.

Ilmiöoppiminen mahdollistaa lisähaasteet.

– Ei aseteta semmoista rajaa, että nyt ollaan valmiita. Oppilaat helposti kysyvät, että onko tämä valmis ja onko tämä hyvä, olenko tehnyt nyt kaiken tarvittavan, kertoo Kallahden peruskoulun opettaja Veli-Matti Harjula.

– Ilmiöopetuksessa voi aina keksiä jonkun lisäkysymyksen tai laajentaa aiheen käsittelyä oppilaiden tahdon ja tieto- sekä taitotason mukaan, kuvailee Harjula.

"Koulussa oppii myös tärkeitä taitoja ajatellen elämää"

Niin kutsuttuja lahjakkaita lapsia on oppilaista noin 10 prosenttia. Tutkimustiedon valossa lahjakkaat tarvitsisivat kouluissa enemmän huomiota ja tukea.

– Monet opettajat ovat todenneetkin, että suurin osa huomiosta menee niihin oppilaisiin, joilla on oppimisvaikeuksia. Lahjakkaat oppilaat jäävät helposti kokonaan huomaamatta, koska heitä voi olla vaikeaa tunnistaa suuresta joukosta, toteaa kasvatustieteiden professori Kirsi Tirri.

Tirrin mukaan ilmiöopetus on myönteinen suuntaus, mutta ei ratkaise koko ongelmaa. Muitakin keinoja hänen mielestään tarvitaan.

– Yksi ratkaisu on opintojen nopeuttaminen, jos lapsi on menestynyt muita selvästi paremmin jossain tietyssä oppiaineessa. Luokan yli hyppääminenkin on mahdollista, sitä meillä Suomessa aika vähän käytetään. Lukiotasolla luokaton lukio on jo askel siihen suuntaan, Tirri sanoo.

– Lahjakkaille oppilaille annetaan liian usein tylsiä tehtäviä, heitä pitäisi haastaa enemmän. Esimerkiksi urheilullista lahjakkuutta arvostetaan suomalaisessa koulujärjestelmässä ihan eri tavalla kuin akateemista, Tirri jatkaa.

Eriyttämistä kohtuudella

Opettaja Veli-Matti Harjulan mukaan liiallista lahjakkaiden oppilaiden eriyttämistä täytyy varoa.

– Koulussa oppii myös tärkeitä taitoja ajatellen elämää ja erityisesti työelämää. Kun monikulttuurisuuskin lisääntyy kaikkialla, on hyvä, että lapset oppivat tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa.

Tirrin mukaan eriyttämisen tulisikin tapahtua sopivassa määrin.

– Lahjakkaat oppilaat voisivat välillä olla omissa ryhmissään, välillä muiden kanssa. On kuitenkin tutkimuksissakin havaittu, että he viihtyvät hyvin sellaisten oppilaiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita samoista asioista, Tirri toteaa.