Pankeille yllättäen uudet stressitestit ensi vuonna

Euroalueen pankit testataan uudelleen jälleen ensi vuonna, sanoo euroalueen ylin pankkivalvoja Danièle Nouy Yle uutisten haastattelussa. Uudet stressitestit koskevat 50–60 tärkeintä pankkia.

talous
Danièle Nouy
Euroalueen pankit testataan uudelleen jälleen ensi vuonna, sanoo euroalueen ylin pankkivalvoja Danièle Nouy Yle uutisten haastattelussa. Uudet stressitestit koskevat 50-60 tärkeintä pankkia.

Euroalueen yhteinen pankkivalvonta syntyi vuonna 2013 nopealla aikataululla ja tosi toimiin päästiin lähes saman tien.

Ranskalainen pitkän linjan pankkivalvoja Danièle Nouy aloitti Euroopan keskuspankin uuden pankkivalvontaelimen puheenjohtajana viime vuoden alussa. Urakka alkoi heti, kun ensimmäiset laajat pankkien stressitestit toteutettiin jo syksyllä 2014.

Lisää testejä onkin nyt luvassa, kertoo Suomessa vieraillut Nouy Yle uutisten haastattelussa.

– Meillä on yhdessä EBA:n (Euroopan pankkiviranomainen) kanssa uudet testit ensi vuonna 2016. Harjoitus ei kuitenkaan ole aivan niin mittava kuin viimeksi.

Nouy arvioi, että uudet stressitestit koskevat noin 50-60 euroalueen merkittävintä pankkia. Viime syksynä testattiin yli 120 pankkia, ja kaikkiaan 25 pankilta puuttui tarvittavia pääomia.

EKP valvoo suoraan kaikkia euroalueella toimivia merkittäviä pankkeja. Suorassa valvonnassa on siten 123 pankkia, Suomessa listalla ovat Nordea, OP-Pohjola ja Danske Bank.

Käytännön valvontatyötä hoitavat yhä kansalliset valvojat eli Suomessa Finanssivalvonta. Danièle Nouyn johtama Valvontaneuvosto toimii EKP:n yhteydessä ja vastaa kokonaisuutena valvonnan suunnittelusta ja toteuttamisesta.

Suomalaispankit ovat ”safe and sound”

Uuden stressitestin tarkkaa aikataulua Nouy ei halua vielä paljastaa. Hänen mukaansa valmistelu vie vielä aikaa.

– Tiedätte tästä asiasta enemmän muutaman kuukauden kuluttua.

Vaikka uudessa stressitestissä on nyt mukana enintään 60 pankkia, eivät muut pankit jää kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Nouy korostaa, että tarkkailua ja valvontaa tehdään nyt jatkuvasti.

– Se ei tarkoita sitä, että emme katsoisi muita pankkeja lainkaan. Emme vain tee sitä julkisesti isona operaationa EBA:n kanssa.

Suomalaisten pankkien kuntoa euroalueen pankkivalvonnan ylin johtaja kiittelee. Hän pohdiskelee, onko se seurausta Suomen aiemmasta pankkikriisistä, josta on otettu opiksi.

– Todellakin suomalaiset pankit suoriutuivat hyvin viime testistä, ne ovat ”safe and sound” (turvallisia ja terveitä). Mutta ei se tarkoita, ettei niitäkin pitäisi valvoa huolellisesti.

Nouy huomauttaa, että Suomen taloudessa on myös tunnetusti heikkoja osa-alueita.

– Kaikkihan me tiedämme, ettei pankeilla voi mennä paremmin kuin pankkien asiakkailla tai taloudessa ylipäänsä, joten olemme valppaina. Mutta erityiseen huoleen ei ole syytä.

”Kreikan pankkisektori kunnossa”

Euroalueen ylintä pankkivalvojaa ei voi haastatella kysymättä myös Kreikasta. Kreikkalaispankit on pidetty pystyssä keskuspankin ELA-hätärahoituksella, jota ilman talletuspako olisi jo muodostunut monelle pankille kohtalokkaaksi.

Nouy on jo aiemmin herättänyt hämmästystä kommenteillaan kreikkalaispankkien hyvästä kunnosta. Hän pitää Kreikan pankkisektoria edelleen solventtina eli vakavaraisena.

– Kreikkalaispankit ovat käyneet läpi kovan rakenneuudistuksen ja pääomarakenteen muutoksen eli ne joutuivat nykyiseen kriisiin suhteellisen hyväkuntoisina, jos niin voi sanoa.

Nouy korostaa vielä, että kreikkalaispankit ovat myös stressitilanteisiin karaistuneita. Erityisesti Nouy kiittelee Kreikan pankkivalvojia ja valvonnan tasoa.

– Totta kai poliittiset tapahtumat ovat heikentäneet pankkeja, mutta kriisi ei ollut pankeista lähtöisin. Olen optimisti sen suhteen, että pankit toipuvat näistä vahingoista, koska ne ovat tehneet niin ennenkin.

EKP:n näkökulmasta kreikkalaispankkien on oltavakin vakavaraisia, ainakin teoriassa, sillä muutoin pankit eivät olisi voineet saada ELA-hätärahoitusta näin pitkään.