Paljon pieniä kouluja lakkautusuhan alla

Suuri joukko pieniä kouluja on edelleen lakkautusuhan alla. Pieniä, alle 50 oppilaan kouluja on vielä kolmessa viidestä kunnasta Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa kahdessa kolmesta kunnasta. Kouluja lakkautetaan paitsi oppilasmäärän vähäisyyden myös säästöjen takia ja usein siksi, että rakennusta ei tarvitsisi remontoida.

koulut
Kaksi koululaista pitää toisiaan kädestä kiinni
Mika Kanerva / Yle

Kouluverkon karsimisesta keskustellaan yleisesti kuntatalouden kiristymisen vuoksi. Kouluverkkoa tiivistetään kaiken kokoisissa kunnissa – Oulu mukaan lukien.

Kouluja on lakkautettu viimeisen 25 vuoden aikana niin, että peruskoulujen lukumäärä on pudonnut puoleen.

Karsinta on kohdistunut pääsääntöisesti pieniin, alle 50 oppilaan kouluihin. Opetustoimen ylitarkastaja Jyri Ulvinen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta toteaa, että koulujen lakkauttamisia perustellaan pääsääntöisesti rahalla.

– Kouluja on lakkautettu vuodesta 1975 lähtien, ja varmaan lakkautetaan edelleen, ihan riippuen oppilasmääristä ja taloudellisesta tilanteesta, Jyri Ulvinen sanoo.

Myös sisäilmaongelmat sulkevat kouluja, ja kuntapäättäjät pitävät usein remonttia kannattamattomana.

– Suurin syy on kuitenkin oppilasmäärän väheneminen. Jos kylällä on paljon lapsia, tuskin sieltä kouluakaan lopetetaan.

Keskuskoulumallissa omat etunsa

Yhä useammat kunnat ovat lakkauttamassa kaikki pienet koulunsa ja kokoamassa lapset keskuskouluun, jota tarpeen mukaan laajennetaan.

– Pieniä kouluja lakkautetaan, ja tilalle tulee 1–9-luokkaisia kouluja ja monitoimitaloja, Jyri Ulvinen vahvistaa.

Kattavia tutkimuksia pikkukoulujen lakkauttamisen talousvaikutuksista ei tiettävästi ole julkaistu. Monet kuntalaiset epäilevät taloushyötyjen hupenevan lisääntyviin koulukyydityksiin. Jyri Ulvinen uskoo kuitenkin kokonaissäästöjen syntymiseen.

Ikätovereita ja opiskeluvaihtoehtoja tulee lisää. Myös opintososiaalinen tuki ja erityisopetus on tarvittaessa helpompi järjestää.

Jyri Ulvinen

– Koulukyytejä on pyörinyt myös pikkukoulujen ympäristössä. Lakkauttamisten jälkeen kyydit voidaan ajaa suoraviivaisemmin kohti keskuskoulua, Ulvinen toteaa.

Oppilaat voivat Ulvisen mukaan myös hyötyä siirrosta suurempaan koulukeskukseen. Esimerkiksi sijais- ja tuntiopettajia on todennäköisemmin saatavilla.

– Ikätovereita ja opiskeluvaihtoehtoja tulee lisää. Myös opintososiaalinen tuki ja erityisopetus on tarvittaessa helpompi järjestää, Ulvinen muistuttaa.

Utajärvellä hyviä kokemuksia

Utajärven koko koulutoimi on sijoittunut yhteen koulukompleksin.

Kunta laajensi vastikään koulukeskusta. Yläkoulun ja lukion yhteyteen rakennettiin lisäsiipi 250:lle Kirkonkylän ala-asteen ja Sangin koulun oppilaille. Vanhaa osaa korjataan parhaillaan vaiheittain.

Vs. sivistystoimenjohtaja Erkki Väänänen on jälkikäteen tyytyväinen keskittämisurakkaan, vaikka kaikkia kuntalaisia muutos ei vakuuttanutkaan.

– Kyllä se kannatti, Erkki Väänänen sanoo.

– Oppilaat ovat tottuneet koulukyyteihin, eikä isompaa polemiikkia ole enää kuulunut.

Utajärven lakkautettuja kyläkouluja vaivasi oppilaspula, kun lapsimäärät alkoivat hiipua pariinkymmeneen. Osa rakennuksista oli päässyt huonoon kuntoon. Väänänen kehuu keskittämistä myös opetuksen järjestämisen näkökulmasta.

– Luokat on varustettu huipputietotekniikalla, Väähänen kehaisee.

Kuntia, joissa alle 50 oppilaan kouluja

1 koulu:Haapavesi, Muhos, Oulainen, Oulu,Pyhäjoki, Reisjärvi, Siikalatva, Tyrnävä,Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Vaala

3 koulua:Pyhäjärvi, Kuhmo4 koulua:Kalajoki, Nivala, Pudasjärvi, Sotkamo

2 koulua:Haapajärvi, Ii, Kärsämäki, Sievi, Suomussalmi

5 koulua:Kuusamo