"Onhan se hienoa, jos nostaa penkistä enemmän kuin luokan pojat" – punttisali motivoi urheilevia nuoria naisia

Ei ole mitään syytä, miksi tyttöjen pitäisi olla siroja ja linnunluisia, sanoo Janakkalan Janan yleisurheilija Essi Pullinen. Janan nuoret naiset uskovat, että kova treeni tuottaa tulosta. Kiekon- ja moukarinheittäjät viihtyvätkin hyvin treeneissä, joissa kahvakuula saa kyytiä.

urheilu
Janakkalan Janan urheilijat (vasemmalta) Essi Pullinen, Siina Lönni ja Hilma Koskinen
Urheiluseura Janakkalan Janan riveissä riittää nuoria harrastajia, joille treenit maistuvat. Jopa niin hyvin, että kouluaamuna treeneihin tullaan kello kahdeksaksi. Turengissa Kuumola-talon pihassa ryhmä nuoria urheilijoita oli elokuisena aamuna täydessä vauhdissa tekemässä alkuverryttelyä.

Janakkalan Janan Siina Lönni, Hilma Koskinen ja Essi Pullinen juoksevat elokuun aamun auringonpaisteessa ympäri hiekkakenttää. Kun hiki on pinnassa, vuorossa on kahvakuulatreeni.

Käynnissä ovat aamutreenit, joihin kiekon- ja moukarinheittäjät osallistuvat pari kertaa viikossa. Muita treenejä viikon aikana kertyy neljä tai viisi. Treenipaikka, urheiluseuran omistama Kuumola-talo onkin tullut tutuksi, samoin kuin treeniseura.

Vaikka yleisurheilija on yksin kilpailutilanteessa, harjoittelu on hauskempaa muiden kanssa. Kiekonheittäjä Essi Pullinen sanoo, että tuloksiakin tulee paremmin.

– Yksin ei välttämättä jaksaisi aamusta ja illasta toiseen mennä rehkimään salille, radalle tai heittorinkiin. Kun kaveri on vieressä kannustamassa ja huutamassa, niin auttaahan se eteenpäin.

Myös moukarinheittäjä Hilma Koskinen uskoo, että treeneihin saadaan yhdessä enemmän tehoa.

– Kun lähdetään puntille, niin kyllä siinä lähdetään nokittamaan toisen suoritusta. On pakko yrittää tehdä vielä vähän enemmän. Ja sillä tavalla saa itsestään mahdollisimman paljon mehuja irti.

(Vasemmalta) Essi Pullinen, Siina Lönni ja Hilma Koskinen
Essi Pullinen, Siina Lönni ja Hilma Koskinen (vasemmalta oikealle) saavat toisiltaan tsemppiä treeneihin.Eveliina Niskanen / Yle

Esikuvat antavat uskoa omaan tekemiseen

Muiden urheilijoiden seuraaminen ajaa niin ikään eteenpäin. Riihimäen Kiskoa edustavan moukarinheittäjän Inga Linnan menestys on tuonut pontta myös Janakkalan Janan heittäjille. Vain pari vuotta vanhemman urheilijan tekemiseen on helppo samaistua.

– Kun melkein omanikäinen, lähiseudun urheilija menestyy, sitä ajattelee, että kyllä minäkin pystyn tuohon, kuvailee kiekonheittäjä Siina Lönni.

Kun melkein omanikäinen, lähiseudun urheilija menestyy, niin sitä ajattelee, että kyllä minäkin pystyn tuohon.

Siina Lönni

– Me olemme Ingan kanssa heittäneet samassa sarjassa, ja hän oli silloin jo tosi hyvä. Kyllä sitä alkaa myös miettiä, että on ihan mahdollista pärjätä myös itse, kertoo puolestaan Koskinen.

Sosiaalinen media on tehokas tapa seurata muiden tekemisiä. Essi Pullinen sanoo, että esimerkki inspiroi eteenpäin.

– Seuraan monia ikäisiäni tai vanhempia yleisurheilijoita sosiaalisessa mediassa. He jakavat kuvia treenaamisesta, saavutuksista ja ruokavaliosta. Siitä saa hirveästi voimaa: tulee sellainen olo, että vau, noin minäkin teen!

Punttisali on toinen koti

Heittolajit vaativat voimaa. Janan heittäjäkolmikko viihtyy hyvin kuntosalilla.

– Olen aina nostellut painoja ja tykkään siitä. Varmasti sekin vaikuttaa, että olen kasvanut maalla ja tottunut tekemään siellä hommia, kertoo Lönni.

Myös Hilma Koskinen treenaa mielellään painojen kanssa. Voimien kasvaminen on ilon ja ylpeydenkin aihe.

Kuumolan punttisali on toinen kotini.

Hilma Koskinen

– Kuumolan punttisali on toinen kotini. Onhan se hienoa, jos nostaa penkistä enemmän kuin esimerkiksi luokan pojat.

Urheilijalle tärkeä kilpailuhenki näkyy myös salilla. Essi Pullinen kisaa veljensä kanssa.

– Velikin urheilee kilpatasolla. Käymme yhdessä salilla ja otamme toisistamme mittaa. Toistaiseksi veli on vielä parempi, mutta perässä tullaan.

– Ei ole mitään syytä, miksi tyttöjen pitäisi olla siroja ja linnunluisia. Kun on tällainen laji, niin voimaa pitää olla, ja se on todella hyvä homma, Pullinen tiivistää.