Viking 1:n laukaisusta 40 vuotta – Marsista ei löytynytkään elämää

1960-luvun avaruushuumassa moni oli vakuuttunut, että Marsista löytyy orgaanista elämää. Nasa päätti selvittää asiaa mahtipontisella Viking-ohjelmallaan. Kun ensimmäinen Viking laskeutui Marsin pinnalle, selvisi pian, että vihreitä miehiä ei ollutkaan.

tiede
Viking 1 luotain
Viking 1 laukaistiin Cape Canaveralista 20. elokuutta 1975. Viking 1 -kiertolainen lähetti 37 000 kuvaa Marsista sen Kuista. NASA

Epätarkkoja kuvia Marsista saatiin jo 1960-luvulla. Marsin ohi lentäneet amerikkalaiset Mariner-luotaimet onnistuivat välittämään kuvia naapuriplaneetastamme, jossa oli kraattereita ja jonkinlainen kaasukehä.

Myös Neuvostoliitolla oli oma Mars-ohjelma. Tarkoitus oli 70-luvun alussa myös laskeutua Marsin pinnalle, mutta laskeutujat tuhoutuivat.

Marsin tutkimisessa NASA veikin voiton. Viking 1 laukaistiin 20. elokuuta 1975 ja Viking 2 kolme viikkoa myöhemmin. Vuotta myöhemmin heinäkuussa Viking 1 oli perillä.

Ensimmäisenä Amerikan mantereelle löytäneiden Viikinkien mukaan nimetyt Vikingit koostuivat kahdesta osasta, Mars-kiertolaisesta ja laskeutujasta.

– Se oli ensimmäinen todella onnistunut Marsin pinnalle laskeutunut havaintoasema. Kiertolaiset suorittivat erittäin tarkkoja havaintoja. Viking-ohjelma oli onnistunut, mahtavasti toteutettu ja uraa uurtava projekti. Avaruusohjelmista se on ihan top kympissä, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutka- ja avaruusteknologian päällikkö Ari-Matti Harri.

Vikingin tiedot Marsista kelpaavat vieläkin

Ari-Matti Harri analysoi ja käyttää hyväksi edelleen Vikingin 70-luvun lopulla keräämää dataa. Viking 1:n kiertolainen oli Maahan yhteydessä elokuuhun 1980 ja laskeutuja peräti tammikuuhun 1982.

Viking 2 ei kestänyt yhtä pitkään. Yhteys sen kiertolaiseen menetettiin jo kahdessa vuodessa. Laskeutujan taru loppui huhtikuussa 1980. Kahden Vikingin projekti maksoi miljardi silloista dollaria.

Vikingit ehtivät vuosien aikana kuvata Marsin lähes neliömetrien tarkkuudella. Tosin Marsissa vuosia ei kovin montaa kertynyt, sillä Marsin vuosi kestää 687 Maan päivää.

Viking 1 luotain
Viking 1 -laskeutuja painoi 600 kiloa. Se otti maaperä- ja kaasunäytteitä sekä analysoi löydettyjä materiaaleja ja lähetti myös kuvia. Laskeutuja ei saanut täyttä varmuutta, onko Marsissa mitään orgaanista elämää. NASA

Mars osoittautui pölymyrskyineen, dyyneineen, tulivuorineen ja valtavine kanjoneineen todella kiehtovaksi, mutta ennen kaikkea suurta yleisöä kiinnosti, asuuko naapurissamme joku – tai edes jotain.

– Siihen aikaan kuviteltiin, että Marsissa saattaisi olla jotain orgaanista elämää, mutta sitä ei voitu todentaa, Harri toteaa.

Ilmatieteen laitos on monessa Marsiin liittyvässä tutkimustoiminnassa edelleen mukana. Ari-Matti Harri uskoo, että mitään suurta ja todella ihmeellistä ei ole tutkijoilta jäänyt huomaamatta. Yllätyksiä ei siis pitäisi olla luvassa, kun eksperimentit jatkuvat.

Kohti parin vuoden Mars-matkaa suomalaisin sähköpurjein

Mars on niin lähellä, että jos kustannukset saadaan pysymään kurissa, voisi säännöllinen matkailu olla tulevaisuudessa mahdollista. Ilmatieteen laitos on jo vuosia kehittänyt edestakaiseen miehitettyyn Mars-liikenteeseen tähtäävää sähköistä aurinkotuulipurjetta.

Sähköpurjetta käyttämällä avaruuteen ei tarvitse ottaa mukaan polttoainetta koko edestakaiselle matkalle. Kiertoradalla on mahdollista tehdä välitankkauksia, kun matkalta löytyvää vettä voidaan hajottaa vedyksi ja hapeksi. Nesteytettynä näistä tulisi rakettien polttoainetta.

grafiikka
Ilmatieteenlaitos / Yle Uutisgrafiikka

Tutkimusryhmässä mukana oleva Sini Merikallio ei itse usko matkaavansa Marsiin, vaikka se tulisikin hänen elinaikanaan mahdolliseksi.

– Nautin tästä Maasta ja kaikesta, mitä meillä on täällä. Se on se luonto ja liikkumisen vapaus. Pelkkä käväisy Marsissa on parin vuoden reissu. Se on ihan liian pitkä aika lahjoittaa tästä ihanasta elämästä, Merikallio sanoo.

Merikallio uskoo, että jo pian meillä on käytössä kuvia ja dataa hyödyntäviä virtuaalitodellisuuslaitteistoja, jotka pystyisivät tarjoamaan samanlaisia kokemuksia kuin aito avaruusmatka. Marsissa voisi silloin käväistä vaikka töiden jälkeen.