Euroopan ennätysmäisen siirtolaistulvan syyt: sota, vaino ja köyhyys

Eurooppaan saapui ensi kertaa heinäkuussa yli 100 000 siirtolaista yhden ainoan kuukauden aikana. Lue, miksi miljoonat ihmiset jättävät kotinsa Lähi-idässä ja Afrikassa. 

turvapaikanhakijat
Karttagrafiikassa pakolaismääriä Lähi-Idässä
Google Maps / Yle Uutisgrafiikka

Eurooppaan suuntautuvasta siirtolaisuudesta on mahdollisesti tulossa pitkäaikainen, pysyväisluontoinen ilmiö. Syynä ovat muun muassa voimakkaat ääriryhmät, joiden kukistaminen saattaa vaatia jopa vuosikymmeniä, osa asiantuntijoista arvioi.

Myös voimistuvan ilmastonmuutoksen uskotaan olevan jo nyt yksi taustatekijä konflikteissa.

Yle Uutiset keräsi tietoja maista, joista valtaosa Eurooppaan tulevista siirtolaisista saapuu.

Syyria

Syyrian sisällissodassa siviilien kärsimyksestä on tullut sodankäynnin keino: siviilit ovat joutuneet toistuvasti pommitusten kohteiksi tai taisteluiden välikappaleiksi.

Syyrian konflikti alkoi, kun kansannousu vuonna 2011 itsevaltaista presidenttiä Bashar al-Assadia vastaan riistäytyi veriseksi sisällissodaksi.

Raakalaismaisin ryhmittymä sisällissodassa on ääri-islamistinen Isis. Järjestö kylvää kauhua teloittamalla vastustajiensa lisäksi paikallisia ihmisiä, myös lapsia.

Osa asiantuntijoista on arvioinut, että Isisin nimeen toimivien islamistien nujertaminen saattaa kestää jopa 10–20 vuotta.

Irak

Irakissa on ollut vain lyhyitä rauhallisia jaksoja sen jälkeen, kun Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Irakiin vuonna 2003 kukistamaan Saddam Husseinin hirmuhallinnon.

Väkivallan kierre on viime vuosina yltynyt. Tilannetta pahentaa Syyrian sisällissota, joka läikkyy rajan yli Irakiin. Ääri-islamistinen Isis-järjestö on vallannut suuria alueita etenkin läntisessä Anbarin maakunnassa.

Kapinallisten iskujen kohteena ovat sekä Irakin hallituksen joukot että paikalliset ihmiset. Siviilejä kuolee lähes päivittäin pommi-iskuissa.

Afganistan

Afganistanilaiset pakenevat maassa vuosikymmeniä jatkunutta sotimista. Vuoden 2014 lopulla päättynyt Nato-johtoinen ISAF-operaatio toi maahan paljon kehitystä, mutta sotaretki ei lopettanut sotimista.

Väkivaltaisuuksissa onkin vuoden 2015 alkupuoliskolla kuollut enemmän naisia ja lapsia kuin vastaavana aikana edeltäviin vuosiin verrattuna.

Siviilit jäävät nyt taistelujen jalkoihin, kun kapinalliset ja hallituksen joukot järjestävät toisiaan vastaan maahyökkäyksiä lähellä asutuskeskuksia.

Kartta pakolaistilanteesta Afrikan sarvessa.
Google Maps / Yle Uutisgrafiikka

Eritrea

Eritrealaiset pakenevat maan yksinvaltaista ja vainoharhaista hallintoa. Väestöltään noin Suomen kokoista valtiota johtaa rautaisella otteella yksi puolue, joka on luonut lähes kaikkialle ulottuvan urkkijajärjestelmän hallituksen vastustajien löytämiseksi.

Valtio pakottaa nuoria miehiä muun muassa asepalvelukseen määräämättömäksi ajaksi. Käytännössä kansalaiset joutuvat ilmaistyöhön, joka ihmisoikeusjärjestöjen mukaan vastaa orjatyötä. Vastaan hangoittelevia saatetaan kiduttaa päiväkausia ja heidän perheitään saatetaan myös rangaista.

Kotimaansa jättää joka kuukausi arviolta 5 000 ihmistä.

Somalia

Somalialaiset jättävät kotimaansa kaksi vuosikymmentä kestäneen kaaoksen ja sotimisen takia. Maan talous on pahasti romuttunut. Klaanisotien lisäksi Somaliaa terrorisoi ääri-islamistinen al-Shabaab-järjestö.

Hallituksen joukot ovat Afrikan unionin joukkojen tukemana työntäneet al-Shabaabin ahtaalle, mutta järjestö kykenee edelleen pommi-iskuihin sekä tuhoisiin aseellisiin hyökkäyksiin hallitusta vastaan. Uhreiksi joutuvat usein myös siviilit.

Kartta Länsi-Afrikan pakolaistilanteesta.
Google Maps / Yle Uutisgrafiikka

Nigeria

Eurooppaan saapuvien nigerialaisten joukossa on yhä enemmän ihmisiä, jotka ovat lähteneet pakoon ääri-islamistista Boko Haramia maan pohjoisosassa. Erityisesti Nigerian kristityt ovat paenneet Boko Haramin raakuuksia.

Nigerialaiset saapuvat Eurooppaan monien muiden afrikkalaissiirtolaisten tavoin usein Libyan kautta.

Osalla saapujista on alun perin lähtenyt Libyaan siirtotyöläisiksi. Siirtotyöläiset ovat kuitenkin lähteneet etsimään parempaa elämää Euroopasta sen jälkeen, kun Libya ajautui kaaokseen maan johtajan Muammar Gaddafin kukistumisen jälkeen.

Mali

Malissa kuten useissa monissa muissa Länsi-Afrikan maissa kamppailu elintilasta on kiihtynyt. Väestön määrä kasvaa, eikä viljelysmaata riitä kaikille aikaisempaan tapaan.

Aikaisemmin afrikkalaisen demokratian mallimaaksi kutsuttu Mali on kärsinyt viime vuodet väkivallasta ja islamistikapinallisten noususta.

Maan epävakaassa pohjoisosassa yli kolme miljoonaa ihmistä kärsii nälästä. Köyhyys ja levottomuudet sysäävät malilaisia kohti Eurooppaa.

Mm. Senegal, Guinea, Gambia

Suuri osa lähtijöistä on nuoria miehiä, jotka jättävät kotimaansa taloudellisesti paremman elämän toivossa. Tyypillinen lähtijä on parikymppinen mies, jolla saattaa olla jo muita sukulaisia Euroopassa.

Tutkijoiden mukaan monet lähtijät ovat perheiden vanhimpia poikia. Vanhemmat lähettävät esikoispojan matkaan, koska uskovat heidän olevan muita sisaruksia kykeneväisempiä löytämään työtä ja lähettämään osan palkastaan perheen avuksi.

Välimeren yli suuntautuvan matkan rahoittamiseksi perhe saattaa myydä karjaansa tai suuren osa muuta omaisuuttaan.

Joidenkin tutkijoiden mukaan useilla lähtijöillä saattaa olla liian ruusuinen kuva elämästä Euroopassa, koska jo Eurooppaan lähteneet tuttavat eivät halua kertoa perheilleen vastoinkäymisistä.

Ilmastonmuutos kärjistää konflikteja Ilmastonmuutoksen on arvioitu synnyttävän tulevaisuudessa yhteenottoja ja jopa sotia, kun taistelu elintilasta kiihtyy. Samankaltaisesti näyttää käyneen myös Syyriassa, arvioidaan Columbian yliopiston tuoreessa tutkimuksessa.Syyriaa vuosina 2006–2011 vaivannut kuivuus pakotti perheitä muuttamaan maaseudulta kaupunkeihin. Ruuan hinnannousu kiristi entisestään tilannetta.Tutkijat korostavat, että kuivuus ei laukaissut sisällissotaa, vaan pahensi jännitteitä niin, että ne purkautuivat avoimeksi konfliktiksi.Kuivuuden lisäksi muun muassa vedenpinnan nousun uskotaan kiristävän eri väestöryhmien välejä tulevaisuudessa esimerkiksi Aasiassa.

Lähteet: New York Times, Frontex, IOM (Missing Migrants Project), UNHCR, Guardian, CNN, AP.