yle.fi-etusivu

Aivotutkijan neuvot: Näin kehität ajattelun taitojasi

Erilaisia ajattelun taitoja tarvitaan muun muassa argumentoinnissa, tutkimusprofessori ja aivotutkija Minna Huotilainen sanoo. Hänen mukaansa argumentointiin liittyy tiettyjä ajattelun perusmekanismeja ja ne on hyvä tiedostaa. Kaikessa tuo tiedostaminen ei kuitenkaan kannata.

Kotimaa
Minna Huotilainen
Yle

Yle Uutiset kysyi maanantaina kolmelta tieteilijältä, vaivaako suomalaista yhteiskuntaa älyllinen laiskuus ja onko fyysinen hyvinvointi ohittanut ihanteena älyn ja ihmisyydenkin kehittämisen.

Kolmesta tieteilijästä Turun yliopiston professorilla Esko Valtaojalla oli selväsanainen näkemys aiheesta. Valtaojan mielestä "kropan palvominen on mennyt vähän liian pitkälle".

– Aivobodausta enemmän. Moni menee metsään sen vuoksi, että ei ole pitänyt aivojaan timmissä, hän sanoi Ylen haastattelussa.

Mutta – miten tuota "aivobodausta" voi harrastaa?

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori, aivotutkija Minna Huotilainen listasi Ylen pyynnöstä muutaman käytännönläheisen vinkin, joilla omia ajattelun taitojaan voi kehittää entisestään.

Huotilainen tähdentää, että aivobodaus eli aivojumppa on jaettava aiheena kahteen eri osaan eli yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta ajattelun taitoihin ja niiden oppimiseen. Näistä ensimmäisessä aivojen hyvinvoinnista huolehditaan laadukkaalla ravinnolla sekä riittävällä unella ja liikunnalla. Toinen käsittää muun muassa argumentoinnin taidot julkisessa keskustelussa.

Tässä jutussa Huotilainen kommentoi ennen kaikkea jälkimmäistä näkökulmaa.

Tavoittele uutta, kuuntele, opi

– Joillekin ihmisille sopii hirveän hyvin se, että asettaa [itselleen oppimisen] tavoitteita, Huotilainen sanoo.

Sitä kautta me treenaamme tätä meidän aivomuskeliamme parhaaseen kuntoon.

Minna Huotilainen

Vasta-alkajille hänellä on neuvo.

– Ehkä kuuntelemisen tavoite voisi olla ensimmäinen, mikä kaikkien kannattaisi itselleen asettaa. Pyrkisi kuuntelemaan, mitä toiset ihmiset sanovat.

– Sieltä voi löytyä paljon enemmän kuin voisi luullakaan. Ihan tavallisesta keskustelusta, tutunkin kanssa, voi oppia paljon uutta, jolla kehittää omaa ajatteluaan, Huotilainen toteaa.

Hänen mukaansa juuri uuden oppiminen on "kaikissa muodoissaan" tärkein työkalu, kun tavoitteena on ajattelun kehittäminen.

– Sitä kautta me treenaamme tätä meidän aivomuskeliamme parhaaseen kuntoon.

Uuden oppimista tapahtuu sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Tämä palkitsee ja on terveellistä, Huotilainen sanoo. Mitä enemmän ihminen pääsee kouluttautumaan, sitä paremmin hän voi monellakin mittarilla.

Elätkö kuplassa?

Filosofi Esa Saarinen kertoi Yle Uutisille, että hän kehittää älyään muun muassa siten, että altistaa itsensä toisten ajatuksille ja toisten näkökulmille eli muulle totuudelle kuin sille, jonka kanssa on lähtökohtaisesti tekemisissä.

Aivotutkija Minna Huotilainen kannattaa Saarisen ajatusta.

Hän muistuttaa, että sosiaalisen median palveluissa voi elää helposti omanlaisessaan kuplassa. Esimerkiksi Facebook yrittää näyttää käyttäjilleen ensi sijassa sellaisia asioita, jotka tukevat heidän omaa maailmankuvaansa, Huotilainen sanoo.

– Se on kyllä sellainen kupla, joka ei pidä paikkaansa.

– Maailmassa on ihmisiä, jotka ovat hyvinkin paljon eri mieltä asioista kuin me. On terveellistä lukea heidän ajatuksiaan, nimenomaan niin, että yrittää ymmärtää niitä eli lähtee liikkeelle siitä, että kysymyksessä on toinen ihminen, jolla on yhtä paljon järkeä ja tunteita kuin minulla, ja kuitenkin hänen ajatuksensa ovat hyvin erilaisia.

Älä liioittele, kun argumentoit – tai ainakin tiedosta se

Kolmatta neuvoa Huotilainen ei kauaa pohdi. Se liittyy argumentoinnin taitoihin.

– Liioittelu on yksi tyypillinen virhe. Jos me lähdemme argumentoimaan jonkin asian puolesta ja kun olemme hetken aikaa puhuneet sen puolesta, alamme itsekin uskoa siihen enemmän kuin mitä me aluksi oikeastaan uskoimmekaan.

Liioittelu on tyypillinen virhe. Jos ja kun lähdemme argumentoimaan jonkin asian puolesta, alamme itsekin uskoa siihen enemmän kuin aluksi uskoimmekaan.

Minna Huotilainen

Huotilaisen mukaan tällainen tilanne on tavallinen esimerkiksi nettikeskusteluissa. Niissä argumentointi voi olla ensin arkipäiväistä mutta edetä nopeastikin sellaiseksi, jossa osalliset ovat ikään kuin taisteluasemissa, hän kuvaa.

Noissa tapauksissa ensimmäinen asia, joka ajattelulle on eduksi, on virheen tiedostaminen.

– Ihminen itse tavallaan tajuaisi, että nyt taitaa olla tällaisesta kysymys, Huotilainen sanoo.

– Näiden ajattelun perusmekanismien havaitseminen voi olla hyödyllistä toisessakin ihmisessä.

Liiku ja liikahtele

Liikunnalla on suora vaikutus myös keskittymiskykyymme ja kognitiivisiin valmiuksiimme, Huotilainen toteaa. Kognitiivisilla valmiuksilla hän tarkoittaa muun muassa muistin toimintaa ja tarkkaavaisuutta.

– Pelkästään fyysinen toiminta kehittää aivoterveyttä todella paljon.

– Voisi sanoa, että aivoterveydelle ovat välttämätöntä sekä hikiliikunta, eli suositusten mukainen raskas liikunta, että liikahtelu, eli tavallinen aktiivisuus, jota voi kutsua myös istumisen välttämiseksi.

Hän sanoo, että tällaisella liikahtelulla on suuri vaikutus aivojen terveyteen ja hyvinvointiin, ajatteluunkin.

Toisaalta – ajatusharha voi olla hyväkin asia

Aivotutkijan mukaan ajattelutaitojen oppiminen ei ole täysin yksiselitteistä.

Osa ajatusharhoista tukee toimintaamme ja pitää meidät pystyssä.

Minna Huotilainen

Vaikka argumentoinnissa virheellisten ajatusketjujen havaitseminen on hyvästä, kaikkeen tuokaan neuvo ei päde. Huotilainen havainnollistaa:

– Ihminen voi helposti ajatella olevansa keskimääräistä parempi kuski tai vaikkapa rehellisempi. Oppimistutkimuksissa on havaittu, että henkilö, joka kuvittelee olevansa hyvä matematiikassa, niin vaikka hän ei testin mukaan olisikaan hyvä, hänen oppimistuloksensa ovat paremmat.

Tällaiset harhakuvitelmat "eivät ole ollenkaan huonoja", Huotilainen arvioi.

– Osa näistä ajatusharhoista tukee toimintaamme ja pitää meidät pystyssä. Ei niistä tarvitsekaan päästä eroon.